Kalenteri

Paimion Parantolan kehittämiseksi on perustettu säätiö, jonka perustamisasiakirja allekirjoitettiin 27. lokakuuta. Säätiön perustajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.

 

Valtion puolesta perustamisasiakirjan allekirjoittivat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ministerit iloitsivat säätiön perustamisesta ja kiittivät työhön osallistuneita.

”Olen erittäin tyytyväinen siitä, että löysimme yhdessä alueen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa ratkaisun, joka mahdollistaa tämän kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurikohteen pitkäjänteisen kehittämisen. Haluan kiittää kaikkia perustajajäseniä ja toivottaa menestystä uudelle säätiölle – työ Paimion parantolan tulevaisuuden turvaamiseksi alkaa nyt”, ministeri Saarikko totesi.

”Funktionalismin ihanteita edustava parantola vei suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle. Perustettavan säätiön avulla voidaan säilyttää Aallon uraauurtavan työn rakennus- ja kulttuuriperinnöllinen arvo”, ministeri Mikkonen kiitti. ”Onnea säätiön uudelle hallitukselle tässä tärkeässä työssä vaalia Aallon perintöä ja kehittää Paimion parantolaa eteenpäin”, Mikkonen jatkoi.

Perustettavan Paimion parantola -säätiön tarkoituksena on suojella parantolan arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta henkistä ja aineellista pääomaa, edistää niihin liittyviä arvoja sekä säilyttää parantolakiinteistön ja irtaimiston muodostamaa kokonaisuutta.

Valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitoutuu rahoittamaan säätiötä enintään 2,5 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Lisämääräraha on kertaluonteinen. Sekä Alvar Aalto -säätiö että Paimion ja Turun kaupungit luovuttavat säätiön peruspääomaksi 30 000 euroa.

Paimion parantolan omistavan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luovuttaa säätiölle parantolan kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen.

”Olemme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä erittäin tyytyväisiä, että voimme tällä järjestelyllä omalta osaltamme turvata arvokkaan kiinteistön ja irtaimiston säilymisen sekä kulttuuriperinnön jatkumisen ja vaalimisen”, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl sanoo.

Säätiön hallituksen jäseniksi on nimetty diplomi-insinööri Olavi Hiekka (Suomen valtio), elinkeinojohtaja Mika Ingi (Paimion kaupunki), kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen (Turun kaupunki), arkkitehti Henna Helander (Alvar Aalto -säätiö sr.), varatuomari Heikki Alanen (Oy Artek Ab) sekä edellä mainittujen lisäksi CEO Mirkku Kullberg.

 

Paimion parantolaa pidetään Aaltojen läpimurtoteoksena

 

Paimion parantola on vuosina 1929-33 rakennettu poikkeuksellinen kokonaistaideteos. Suunnittelijoina toimineiden Alvar ja Aino Aallon ajattelun keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus. Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti. Siinä voitiin toteuttaa erityisen hyvin uusien 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaista suunnittelua, rakentamista ja muotoilua.

”Paimion parantolalla oli jo ennen valmistumistaan suuri merkitys Alvar Aallolle. Suunnittelutyö antoi uraansa vahvasti rakentavalle arkkitehdille mahdollisuuden täydentää omaa katalogiaan niin arkkitehtonisten aiheiden kuin uusien kalusteiden ja valaisimienkin osalta. Paimion parantola oli merkkipaalu Aallon uralla, mutta myös rakennustaiteen historiassa” , toteaa Alvar Aalto -säätiön toimitusjojohtaja Tommi Lindh. ”Alvar Aalto -säätiön tärkeä tehtävä tulevaisuudessa on auttaa uutta Paimion parantola -säätiötä pääsemään tavoitteisiinsa Paimion parantolan uusien käyttötapojen vakiinnuttamisessa niin, että maa-alueen, rakennusten ja irtaimiston arvo ei vähene ja että ne säilyttävät todistusvoimansa myös tuleville sukupolville”, hän jatkaa.

Päärakennukseen tehtiin Aallon toimiston suunnitelmien mukaan leikkaussiipi 1950-luvun lopulla, ja 1960 luvulla viereen kohosi henkilökunnan asuntoja. Parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen parantolaa muutettiin asteittain yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.

On ilmiselvää, että Paimion parantolan rakennuskokonaisuudella on tärkeä, monialainen rooli niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

 

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Tommi Lindh
Alvar Aalto -säätiö
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi

Puheenjohtaja Mirkku Kullberg
Alvar Aalto -säätiön hallitus
puh. 040 563 6636
mirkku.kullberg@glasshousehelsinki.com

Kuvat:
Paimion parantolan (1929-33) pääjulkisivu. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Paimion parantolan (1929-33) pääsisäänkäynti. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.


Tiedotetta on päivitetty 28.10.2020.