Kalenteri

22. 3.

maanantai

23. 3.

tiistai

24. 3.

keskiviikko

25. 3.

torstai

26. 3.

perjantai

27. 3.

lauantai

28. 3.

sunnuntai

29. 3.

maanantai

30. 3.

tiistai

31. 3.

keskiviikko

1. 4.

torstai

2. 4.

perjantai

3. 4.

lauantai

4. 4.

sunnuntai

5. 4.

maanantai

6. 4.

tiistai

7. 4.

keskiviikko

8. 4.

torstai

9. 4.

perjantai

10. 4.

lauantai

11. 4.

sunnuntai

12. 4.

maanantai

13. 4.

tiistai

14. 4.

keskiviikko

15. 4.

torstai

16. 4.

perjantai

17. 4.

lauantai

18. 4.

sunnuntai

19. 4.

maanantai

20. 4.

tiistai

21. 4.

keskiviikko

22. 4.

torstai

23. 4.

perjantai

24. 4.

lauantai

25. 4.

sunnuntai

26. 4.

maanantai

27. 4.

tiistai

28. 4.

keskiviikko

29. 4.

torstai

30. 4.

perjantai

1. 5.

lauantai

2. 5.

sunnuntai

Modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä

Alvar Aalto (1898–1976) loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Valmistuttuaan arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään. Hänen varhaiset työnsä noudattelivat ajan vallitsevaa tyylisuuntausta, pohjoismaista klassismia. 1920–30 -lukujen vaihteessa tehdyt ulkomaanmatkat tutustuttivat Aallon ja hänen arkkitehtivaimonsa Aino Marsion kansainvälisen modernismin uusimpiin virtauksiin.

Puhtaan funktionalismin kausi kesti Aallon tuotannossa muutaman vuoden. Se riitti kansainväliseen läpimurtoon, jonka merkkirakennuksena valmistui Paimion parantola (1929–33). Aalto oli omaksunut arkkitehtuurissaan käyttäjälähtöisen ja tarkoituksenmukaisen suunnittelun periaatteet. Tilojen yhä vapaampi käsittely, orgaaniset muodot ja luonnonmateriaalien käyttö rikastuttivat Aallon rakennusten arkkitehtonista ilmaisua 1930-luvun lopulta lähtien.

Alvar Aallolle oli ominaista rakennuksen käsittely kokonaistaideteoksena – huonekaluineen ja valaisimineen. Vuonna 1935 perustetun Oy Artek Ab:n tehtävänä oli edistää kasvavaa Aalto -huonekalujen valmistusta ja myyntiä. Huonekalusuunnittelussa yhdistyivät käytännöllisyys, esteettisyys ja sarjavalmisteisuus, joka noudatteli Artekin johtoajatusta kotien kauniimmasta arjesta. Muotoilun pariin Aaltoa johdatti myös kiinnostus lasia kohtaan, joka tarjosi mahdollisuuden uudenlaiselle, vapaamuotoiselle materiaalin käsittelylle. Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailun (1936) voiton myötä syntyi maailmankuulu Savoy-maljakko.

1950-luvulta lähtien Aallon arkkitehtitoimistoa työllistivät erityisesti julkisten rakennusten suunnittelutyöt, kuten Säynätsalon kunnantalo (1949–52), Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu, nyk. yliopisto (1951–57) ja Helsingin kulttuuritalo (1952–56). Edellistä laajempia kokonaisuuksia edustivat kaupunkisuunnitelmat, joista toteutuivat Seinäjoen kaupunkikeskus (1956–65/87), Rovaniemen kaupunkikeskus (1963–76/88) ja osin toteutettu Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus (1970–82).

Alvar Aallon työ suuntautui 1950-luvulta alkaen yhä enemmän myös ulkomaille, jonne rakennettiin sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia hänen suunnitelmiensa mukaan.

 

Alvar Aalto ja vene ”Nemo Propheta in Patria” Muuratsalon koetalon rannassa. Kuva: Alvar Aalto -museo.

Alvar Aalto. Kuva: Alvar Aalto -museo.