
Sivu
Alvar Aallon elämä
Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja nousi maailmankuuluksi arkkitehdiksi.
Lue lisää
18. 7.
perjantai
19. 7.
lauantai
21. 7.
maanantai
22. 7.
tiistai
23. 7.
keskiviikko
24. 7.
torstai
25. 7.
perjantai
26. 7.
lauantai
28. 7.
maanantai
29. 7.
tiistai
30. 7.
keskiviikko
31. 7.
torstai
1. 8.
perjantai
2. 8.
lauantai
4. 8.
maanantai
5. 8.
tiistai
6. 8.
keskiviikko
7. 8.
torstai
8. 8.
perjantai
9. 8.
lauantai
11. 8.
maanantai
12. 8.
tiistai
13. 8.
keskiviikko
14. 8.
torstai
15. 8.
perjantai
16. 8.
lauantai
18. 8.
maanantai
19. 8.
tiistai
20. 8.
keskiviikko
21. 8.
torstai
22. 8.
perjantai
23. 8.
lauantai
25. 8.
maanantai
26. 8.
tiistai
27. 8.
keskiviikko
28. 8.
torstai
29. 8.
perjantai
30. 8.
lauantai
1. 9.
maanantai
2. 9.
tiistai
3. 9.
keskiviikko
4. 9.
torstai
5. 9.
perjantai
6. 9.
lauantai
8. 9.
maanantai
9. 9.
tiistai
10. 9.
keskiviikko
11. 9.
torstai
12. 9.
perjantai
13. 9.
lauantai
26. 9.
perjantai
27. 9.
lauantai
29. 9.
maanantai
30. 9.
tiistai
1. 10.
keskiviikko
2. 10.
torstai
3. 10.
perjantai
4. 10.
lauantai
6. 10.
maanantai
7. 10.
tiistai
8. 10.
keskiviikko
9. 10.
torstai
10. 10.
perjantai
11. 10.
lauantai
13. 10.
maanantai
14. 10.
tiistai
15. 10.
keskiviikko
16. 10.
torstai
17. 10.
perjantai
18. 10.
lauantai
20. 10.
maanantai
21. 10.
tiistai
22. 10.
keskiviikko
23. 10.
torstai
24. 10.
perjantai
25. 10.
lauantai
Alvar Aalto (1898–1976) loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Valmistuttuaan arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään. Hänen varhaiset työnsä noudattelivat ajan vallitsevaa tyylisuuntausta, pohjoismaista klassismia. 1920–30 -lukujen vaihteessa tehdyt ulkomaanmatkat tutustuttivat Aallon ja hänen arkkitehtivaimonsa Aino Marsion kansainvälisen modernismin uusimpiin virtauksiin.
Puhtaan funktionalismin kausi kesti Aallon tuotannossa muutaman vuoden. Se riitti kansainväliseen läpimurtoon, jonka merkkirakennuksena valmistui Paimion parantola (1929–33). Aalto oli omaksunut arkkitehtuurissaan käyttäjälähtöisen ja tarkoituksenmukaisen suunnittelun periaatteet. Tilojen yhä vapaampi käsittely, orgaaniset muodot ja luonnonmateriaalien käyttö rikastuttivat Aallon rakennusten arkkitehtonista ilmaisua 1930-luvun lopulta lähtien.
Alvar Aallolle oli ominaista rakennuksen käsittely kokonaistaideteoksena – huonekaluineen ja valaisimineen. Vuonna 1935 perustetun Oy Artek Ab:n tehtävänä oli edistää kasvavaa Aalto -huonekalujen valmistusta ja myyntiä. Huonekalusuunnittelussa yhdistyivät käytännöllisyys, esteettisyys ja sarjavalmisteisuus, joka noudatteli Artekin johtoajatusta kotien kauniimmasta arjesta. Muotoilun pariin Aaltoa johdatti myös kiinnostus lasia kohtaan, joka tarjosi mahdollisuuden uudenlaiselle, vapaamuotoiselle materiaalin käsittelylle. Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailun (1936) voiton myötä syntyi maailmankuulu Savoy-maljakko.
1950-luvulta lähtien Aallon arkkitehtitoimistoa työllistivät erityisesti julkisten rakennusten suunnittelutyöt, kuten Säynätsalon kunnantalo (1949–52), Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu, nyk. yliopisto (1951–57) ja Helsingin kulttuuritalo (1952–56). Edellistä laajempia kokonaisuuksia edustivat kaupunkisuunnitelmat, joista toteutuivat Seinäjoen kaupunkikeskus (1956–65/87), Rovaniemen kaupunkikeskus (1963–76/88) ja osin toteutettu Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus (1970–82).
Alvar Aallon työ suuntautui 1950-luvulta alkaen yhä enemmän myös ulkomaille, jonne rakennettiin sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia hänen suunnitelmiensa mukaan.
Alvar Aalto ja vene ”Nemo Propheta in Patria” Muuratsalon koetalon rannassa. Kuva: Alvar Aalto -museo.
Alvar Aalto. Kuva: Alvar Aalto -museo.