Kalenteri

20. 9.

maanantai

21. 9.

tiistai

22. 9.

keskiviikko

23. 9.

torstai

24. 9.

perjantai

25. 9.

lauantai

26. 9.

sunnuntai

27. 9.

maanantai

28. 9.

tiistai

29. 9.

keskiviikko

30. 9.

torstai

1. 10.

perjantai

2. 10.

lauantai

3. 10.

sunnuntai

4. 10.

maanantai

5. 10.

tiistai

6. 10.

keskiviikko

7. 10.

torstai

8. 10.

perjantai

9. 10.

lauantai

10. 10.

sunnuntai

11. 10.

maanantai

12. 10.

tiistai

13. 10.

keskiviikko

14. 10.

torstai

15. 10.

perjantai

16. 10.

lauantai

17. 10.

sunnuntai

18. 10.

maanantai

19. 10.

tiistai

20. 10.

keskiviikko

21. 10.

torstai

22. 10.

perjantai

23. 10.

lauantai

24. 10.

sunnuntai

25. 10.

maanantai

26. 10.

tiistai

27. 10.

keskiviikko

28. 10.

torstai

29. 10.

perjantai

30. 10.

lauantai

31. 10.

sunnuntai

1. 11.

maanantai

2. 11.

tiistai

3. 11.

keskiviikko

4. 11.

torstai

5. 11.

perjantai

6. 11.

lauantai

7. 11.

sunnuntai

8. 11.

maanantai

9. 11.

tiistai

10. 11.

keskiviikko

11. 11.

torstai

12. 11.

perjantai

13. 11.

lauantai

14. 11.

sunnuntai

Modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä

Alvar Aalto (1898–1976) loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Valmistuttuaan arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään. Hänen varhaiset työnsä noudattelivat ajan vallitsevaa tyylisuuntausta, pohjoismaista klassismia. 1920–30 -lukujen vaihteessa tehdyt ulkomaanmatkat tutustuttivat Aallon ja hänen arkkitehtivaimonsa Aino Marsion kansainvälisen modernismin uusimpiin virtauksiin.

Puhtaan funktionalismin kausi kesti Aallon tuotannossa muutaman vuoden. Se riitti kansainväliseen läpimurtoon, jonka merkkirakennuksena valmistui Paimion parantola (1929–33). Aalto oli omaksunut arkkitehtuurissaan käyttäjälähtöisen ja tarkoituksenmukaisen suunnittelun periaatteet. Tilojen yhä vapaampi käsittely, orgaaniset muodot ja luonnonmateriaalien käyttö rikastuttivat Aallon rakennusten arkkitehtonista ilmaisua 1930-luvun lopulta lähtien.

Alvar Aallolle oli ominaista rakennuksen käsittely kokonaistaideteoksena – huonekaluineen ja valaisimineen. Vuonna 1935 perustetun Oy Artek Ab:n tehtävänä oli edistää kasvavaa Aalto -huonekalujen valmistusta ja myyntiä. Huonekalusuunnittelussa yhdistyivät käytännöllisyys, esteettisyys ja sarjavalmisteisuus, joka noudatteli Artekin johtoajatusta kotien kauniimmasta arjesta. Muotoilun pariin Aaltoa johdatti myös kiinnostus lasia kohtaan, joka tarjosi mahdollisuuden uudenlaiselle, vapaamuotoiselle materiaalin käsittelylle. Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailun (1936) voiton myötä syntyi maailmankuulu Savoy-maljakko.

1950-luvulta lähtien Aallon arkkitehtitoimistoa työllistivät erityisesti julkisten rakennusten suunnittelutyöt, kuten Säynätsalon kunnantalo (1949–52), Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu, nyk. yliopisto (1951–57) ja Helsingin kulttuuritalo (1952–56). Edellistä laajempia kokonaisuuksia edustivat kaupunkisuunnitelmat, joista toteutuivat Seinäjoen kaupunkikeskus (1956–65/87), Rovaniemen kaupunkikeskus (1963–76/88) ja osin toteutettu Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus (1970–82).

Alvar Aallon työ suuntautui 1950-luvulta alkaen yhä enemmän myös ulkomaille, jonne rakennettiin sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia hänen suunnitelmiensa mukaan.

 

Alvar Aalto ja vene ”Nemo Propheta in Patria” Muuratsalon koetalon rannassa. Kuva: Alvar Aalto -museo.

Alvar Aalto. Kuva: Alvar Aalto -museo.