Siirry pääsisältöön

Kalenteri

Aino Marsio valmistui arkkitehdiksi 1920. Hän työskenteli lyhyen ajan arkkitehti Oiva Kallion toimistossa Helsingissä ja muutti sitten vuonna 1923 Jyväskylään, jossa hän työskenteli aluksi arkkitehti Gunnar A. Wahlroosin toimistossa piirtäjänä. Alkuvuodesta 1924 Aino siirtyi Alvar Aallon toimistoon, ja saman vuoden lokakuussa Aino ja Alvar Aalto solmivat avioliiton.

Aino ja Alvar Aalto laivan kannella Vierwaldstättersee-järvellä Sveitsissä 1920-luvun lopulla. Kuva © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aalto työskenteli puolisonsa rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana. Monet kilpailuehdotukset jätettiin Aino ja Alvar Aallon yhteisinä, kuten Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelypaviljongit. Aallon toimiston laajasta tuotannosta on kuitenkin vaikea jäljittää eri suunnittelijoiden roolia, sillä pääasiassa työt ovat kulkeneet toimiston nimissä.

Aino ja Alvar Aalto New Yorkin maailmannäyttelypaviljongin edessä. Kuva: Eino Mäkinen © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aalto on ollut esimerkiksi mukana varhaisten merkkitöiden kuten Aaltojen kotitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston suunnittelussa.

Arkkitehdit Aarne Ervi sekä Alvar ja Aino Aalto Viipurin kirjaston aulassa. Kuva: Gustaf Welin © Alvar Aalto -säätiö.

Aino ja Alvar Aalto kotitalonsa ateljeessa. Kuva © Alvar Aalto -säätiö.

Paimion parantola. Kuva: Gustaf Welin © Alvar Aalto -säätiö.

Joitain rakennuksia Aino on suunnitellut itsenäisesti, kuten perheen kesähuvilan Villa Floran Alajärvelle (1926) sekä Noormarkun lastentalon ja terveystalon (1945). Aino oli myös taitava näyttelysuunnittelija, ja hänen näyttelyarkkitehtuurinsa Milanon Triennaleen 1936 palkittiin Grand Prix:lla.

 

Aino Aaltoa kiinnosti erityisesti sisustus- ja kalustesuunnittelu, joihin hänellä olikin runsaasti mahdollisuuksia syventyä Aallon toimiston kokonaisvaltaisten rakennushankkeiden myötä. Pyrkimys kauneuteen, laatuun ja käytännöllisyyteen tekivät Ainosta varmaotteisen sisustussuunnittelijan. Artekin ensimmäisenä taiteellisena johtajana Aino Aalto loi yritykselle sen edelleen tunnistettavan, ajattoman ja laadukkaan tyylin. Maire Gullichsen onkin sanonut, että Aino Aalto oli esteettisin ihminen, jonka hän oli koskaan tavannut. 

Alvar ja Aino Aallon Helsingin Munkkiniemessä, Riihitiellä, sijaitsevan kotitalon olohuone. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aallon suunnittelema tuoli 1940-luvulta. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aalto oli myös taitava valokuvaaja ja omaksui modernin valokuvauksen periaatteet jo varhain. Säilyneiden kuvien aiheet ovat lähinnä perhepiiristä, lapsista, matkoilta ja arkkitehtuurikohteista, mutta niiden sommittelu osoittaa Ainon olleen hyvin tietoinen keskieurooppalaisista esikuvista. Hän oli myös yhteiskunnallisesti valveutunut ja osallistui esimerkiksi suomalaisten naisarkkitehtien yhdistyksen, Architectan, toimintaan. 

Turun 700-vuotisjuhlien messut 1929. Kuva: Aino Aalto © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aalto muotoilijana

Aino Aalto tunnetaan muotoilijana parhaiten lasisuunnittelustaan. ”Aino Aalto” -nimellä edelleen tuotannossa oleva lasisto pohjautuu Ainon vuonna 1932 Karhula-Iittalan kilpailuun suunnittelemaan puristelasisarjaan ”Bölgeblick”. Muita Ainon suunnittelemia, sittemmin tuotannosta poistuneita lasiesineitä ovat neliömäinen leikkelevatisarja ”Maija” (1936) sekä yhdessä Alvar Aallon kanssa suunniteltu, sisäkkäin asetettavista vadeista ja maljoista koostunut ”Riihimäen kukka” (1933).

Riihimäen kukka, Aino Aalto. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö

Aino Aallon suunnitteleman Bökgeblick-lasisarjan kaadin, juomalaseja ja kulhoja. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Maija-lasisarja, Aino Aalto. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Suurin osa Ainon työstä muotoilun parissa liittyy kuitenkin huonekaluihin ja sisustukseen. Aino oli arkkitehtiopintojensa ohella ollut harjoittelijana huonekaluverstailla, joten hän tunsi huonekalujen suunnittelun ja sarjavalmistuksen perusteet. Kun Artek perustettiin vuonna 1935, sen valikoimaan otettiin Alvar Aallon suunnittelemien huonekalujen lisäksi valmiita tuotteita myös Ainolta, kuten lastenhuoneen kalusto (1929) ja ns. jokamiehen kirjoituspöydän laatikosto (1930). 

 

Aino Aallon suunnittelema puutarhatuoli 1930-40 -lukujen taitteesta. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Ainon johdolla Artekin tarjonta kasvoi nopeasti sekä Aalto-huonekalujen variaatioilla että Ainon omilla käytännöllisillä kalusteilla. Artek toteutti monenlaisia sisustustoimeksiantoja ravintoloista edustustiloihin ja messuihin, mutta Ainon moderni arvomaailma ja voimakas sosiaalinen vastuuntunto kukoistivat erityisesti lastenhoitoon liittyvissä sisustuksissa, kuten lastentarhoissa, terveystaloissa ja neuvoloissa.

Viipurin kirjaston lastenkirjasto. Kuva: © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aallon ja Artekin taidokkaita lapsille suunniteltuja huonekaluja ja sisustuksia oli esillä Lasten mittakaava -näyttelyssä 10.2.–21.5.2017 Alvar Aalto -museon Galleriassa. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Aino Aalto (1894-1949)