Elissa Aalto - Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö

Elsa-Kaisa Mäkiniemi (22.11.1922–12.4.1994) valmistui arkkitehdiksi Helsingissä vuonna 1949 ja aloitti samana vuonna työskentelyn Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa. Hän alkoi käyttää Elissa-nimeä avioiduttuaan Alvar Aallon kanssa vuonna 1952.

Elissa Aalto arkkitehtitoimiston piirustuksia tutkimassa 1970-luvulla. Valokuva Stig Bergström.

Elissa Aalto työskenteli Aallon toimistossa aikana, jolloin oli meneillään useita kilpailuja ja mittavia julkisia toimeksiantoja. Hän uurasti yhtenä toimiston arkkitehdeista ja sai pian myös johtaakseen useita merkittäviä rakennushankkeita, kuten Säynätsalon kunnantalon ja Maison Louis Carrén.

Säynätsalon kunnantalo. Kuva: Martti Kapanen © Alvar Aalto -säätiö.

Säynätsalon kunnantalo. Kuva © Alvar Aalto -säätiö.

Näkymä Maison Louis Carrén olohuoneesta. Kuva: Heikki Havas © Alvar Aalto -säätiö.

Maison Louis Carré. Kuva: Heikki Havas © Alvar Aalto -säätiö.

Vastanaineet Alvar ja Elissa suunnittelivat Muuratsalon koetalon kesäpaikakseen. Alvar Aallon ikääntyessä Elissan rooli toimistossa Aallon ajatusten välittäjänä korostui. Aallon kuoleman jälkeen Elissa johti toimistoa vieden loppuun useita keskeneräisiä projekteja, kuten Seinäjoen kaupunkikeskuksen, Essenin oopperatalon sekä Riolan kirkon. Myös useita toteutuneiden Aalto-rakennusten täydennysrakennus- ja korjaushankkeita toteutettiin Elissan johdolla.

Alvar ja Elissa Aalto Lakeuden Ristin kirkossa kirkon rakentamisen aikana. Kuva: Eino Mäkinen © Alvar Aalto -säätiö.

Seinäjoen kaupunkikeskus. Kuva: Eva ja Pertti Ingervo © Alvar Aalto -säätiö.

Riolan kirkko ja seurakuntakeskus. Kuva: Richard Einzig © Alvar Aalto -säätiö.

Elissa Aalto teki myös itsenäistä arkkitehtisuunnittelua: sellaisena voidaan mainita Villa Hauta-aho (1982–83) Seinäjoella sekä SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1966–70). Hän suunnitteli myös kankaita kuten Helsingborgin näyttelyssä esitellyn H55:n joka oli Artekin valikoimassa.

SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1966–70). Piirustus © Alvar Aalto -säätiö.

SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1966–70), asunto sisältä. Valokuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Elissa Aallon suunnittelema H55-kangas oli Artekin valikoimissa. Kuva: Artekin kokoelma, Alvar Aalto -säätiö.

Elissa Aallon tärkeäksi elämäntyöksi muodostui Alvar Aallon arkkitehtuurin toteuttaminen sekä Aallon henkisen perinnön vaaliminen. Elissa toimi aktiivisesti Viipurin kirjaston restaurointihankkeen hyväksi ja osallistui keskusteluun Aallon rakennusten suojelusta. Hänen myötävaikutuksellaan Aallon toimiston piirustus- ja asiakirjakokoelma tekijänoikeuksineen siirtyivät Alvar Aalto -säätiön omistukseen ja säilyivät näin yhtenäisenä kokonaisuutena.

Viipurin kirjaston lainaussali valmistuneen restauroinnin jälkeen. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Alvar Aallon ateljee. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Elissa oli Riihitiellä, Helsingissä sijaitsevan Aallon kotitalon pitkäaikaisin asukas ja jatkoi myös kesänviettoa Muuratsalon koetalolla elämänsä loppuun saakka. Koetalo siirtyi Alvar Aalto -museon haltuun, Jyväskylän kaupungin omistukseen ja museoyleisön vierailukohteeksi, Elissa Aallon testamenttilahjoituksena. Alvar Aallon ateljee myytiin Elissan toimesta Alvar Aalto -säätiölle vuonna 1984.

Elissa Aalto Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n työntekijöiden ympäröimänä Tiilimäessä keväällä 1986. Kuva © Alvar Aalto -säätiö.

Elsa-Kaisa Mäkiniemi / Elissa Aalto

Syntyi Kemissä 22.11.1922.

1941 ylioppilas Rovaniemellä.

1942 aloitti arkkitehtiopinnot Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä. Valmistui 1949.

Aloitti työt Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 1949.

1952 avioliitto Alvar Aallon kanssa.

Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon osakas vuodesta 1959.

Pitkäaikainen Artekin hallituksen jäsen.

Kuoli vuonna 1994.