Sivu
Alvar Aalto ja maailmanperintö
Kolmestatoista Aaltojen Suomeen suunnittelemasta kohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on ehdolla UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.
Lue lisää
24. 4.
perjantai
25. 4.
lauantai
27. 4.
maanantai
28. 4.
tiistai
29. 4.
keskiviikko
30. 4.
torstai
1. 5.
perjantai
2. 5.
lauantai
4. 5.
maanantai
5. 5.
tiistai
6. 5.
keskiviikko
7. 5.
torstai
8. 5.
perjantai
9. 5.
lauantai
11. 5.
maanantai
12. 5.
tiistai
13. 5.
keskiviikko
14. 5.
torstai
15. 5.
perjantai
16. 5.
lauantai
18. 5.
maanantai
19. 5.
tiistai
20. 5.
keskiviikko
21. 5.
torstai
22. 5.
perjantai
23. 5.
lauantai
25. 5.
maanantai
26. 5.
tiistai
27. 5.
keskiviikko
28. 5.
torstai
29. 5.
perjantai
30. 5.
lauantai
1. 6.
maanantai
2. 6.
tiistai
3. 6.
keskiviikko
4. 6.
torstai
5. 6.
perjantai
6. 6.
lauantai
8. 6.
maanantai
9. 6.
tiistai
10. 6.
keskiviikko
11. 6.
torstai
12. 6.
perjantai
13. 6.
lauantai
15. 6.
maanantai
16. 6.
tiistai
17. 6.
keskiviikko
18. 6.
torstai
19. 6.
perjantai
20. 6.
lauantai
22. 6.
maanantai
23. 6.
tiistai
24. 6.
keskiviikko
25. 6.
torstai
26. 6.
perjantai
27. 6.
lauantai
29. 6.
maanantai
30. 6.
tiistai
1. 7.
keskiviikko
2. 7.
torstai
3. 7.
perjantai
4. 7.
lauantai
6. 7.
maanantai
7. 7.
tiistai
8. 7.
keskiviikko
9. 7.
torstai
10. 7.
perjantai
11. 7.
lauantai
13. 7.
maanantai
14. 7.
tiistai
15. 7.
keskiviikko
16. 7.
torstai
17. 7.
perjantai
18. 7.
lauantai
20. 7.
maanantai
21. 7.
tiistai
22. 7.
keskiviikko
23. 7.
torstai
24. 7.
perjantai
25. 7.
lauantai
27. 7.
maanantai
28. 7.
tiistai
29. 7.
keskiviikko
30. 7.
torstai
31. 7.
perjantai
1. 8.
lauantai
3. 8.
maanantai
4. 8.
tiistai
5. 8.
keskiviikko
6. 8.
torstai
7. 8.
perjantai
8. 8.
lauantai
Kolmestatoista Alvar, Aino ja Elissa Aallon Suomeen suunnittelemasta kohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on ehdolla UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.
Villa Mairea (1938–39). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Tehtaan asuinalue
Sunila edustaa funktionalistisen aluesuunnittelun ihannetta, jossa teollisuuslaitokset, asuinrakennukset ja luonto muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Se on esimerkki metsäiseen kulttuurimaisemaan rakennetusta asuinympäristöstä tehtaan työväestölle, jonka suunnittelussa on huomioitu tasa-arvoisuus, terveellisyys ja yksilön tarpeet. Alue edustaa varhaista teollisuusmodernismia, jossa työnantaja sekä työntekijät, arkkitehtuuri ja yhteiskunnallinen hyvinvointi kohtaavat.
Nykytila ja tulevaisuus
Alue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kansalliseksi kaupunkipuistoksi (2014). Asuinrakennukset ovat yksityisomistuksessa.
Sunilan työnjohtajien asuintalo Mäkelä (1937) sisältä kuvattuna. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Sunilan tehtaan asuinalue (1936–38, 1947, 1951–54). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Alvar Aallon tie 275, 21540 Paimio
Tuberkuloosiparantola
Paimion parantola on humanistisen modernismin merkkiteos, jossa arkkitehtuuri, valo ja värimaailma on suunniteltu tukemaan potilaan hyvinvointia ja paranemista. Näkökulma edustaa uudenlaista, hoitoa tukevaa suunnittelua, jossa arkkitehtoniset ratkaisut lähtevät potilaan tarpeista. Rakennus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja hyvin säilynyt tuberkuloosiparantolakokonaisuus.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (1993). Parantola on avoinna yleisölle ja sitä kehitetään matkailukohteena.
Paimion parantolan sisätilaa. Kuva: Gustaf Welin © Alvar Aalto -säätiö.
Paimion parantola (1929-33). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Parviaisentie 9, 40900 Säynätsalo
Kunnantalo
Säynätsalon kunnantalo on modernin kunnallisen demokratian arkkitehtoninen symboli. Rakennus korostaa kunnallisen itsehallinnon tärkeyttä, jossa kansalaisuus, yhteisöllisyys ja arkkitehtuuri kietoutuvat yhteen. Kunnantalon eri tilat sisäpihoineen on suunniteltu vahvistamaan kuntalaisten osallisuutta, vuorovaikutusta ja paikallista demokratiaa. Kohteen arvo perustuu rakennuksen yhteisöllisyyttä tukeviin suunnitteluratkaisuihin ja sen ainutlaatuiseen tiiliarkkitehtuuriin.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (1995). Rakennuksen käyttöä matkailukohteena kehitetään ja kohteessa sijaitsee myös kuntalaisille suunnattuja palveluja.
Säynätsalon kunnantalo (1949–52). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä (1949-52). Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.
Koulukatu 21, 60100 Seinäjoki
Kaupunkikeskus
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on yhtenäinen, moderni kaupunkikeskus, jossa kaupungintalo, kirkko ja kulttuurirakennukset muodostavat arkkitehtonisesti eheän kokonaisuuden. Arvo perustuu kokonaisvaltaiseen kaupunkisuunnitteluun ja ihanteeseen, jossa julkinen arkkitehtuuri vahvistaa demokratiaa ja kansalaisidentiteettiä tarjoamalla yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja kaupunkilaisille.
Nykytila ja tulevaisuus
Kirkko on suojeltu kirkkolailla (2005) ja muut rakennukset rakennussuojelulailla (2005). Aalto-keskus on kaupungin aktiivinen julkinen ja kulttuurinen ydin, jonka kaupunkikuvallista arvoa pyritään pitämään yllä.
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Seinäjoki (1951–87), kirjasto. Kuva: Eva ja Pentti Ingervo © Alvar Aalto -säätiö.
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus (1951-87). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo (1953–57). Kuva: Heikki Havas © Alvar Aalto -säätiö.
Nordenskiöldinkatu 12, 00250, Helsinki
Hallintorakennus
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo on esimerkki rakennuksesta, jossa yhdistyvät hyvinvointivaltion kehitys ja ihmiskeskeinen toimistoarkkitehtuuri. Rakennuksen arvo perustuu sen korkealuokkaisiin materiaaleihin, tilojen ja kulkureittien suunnitteluun, luonnonvalon hyödyntämiseen sekä rakennuksen merkitykseen yhteiskunnan sosiaalisen modernisaation symbolina. Kohde edustaa hallintorakentamista, jossa julkinen palvelu ja arkkitehtuuri yhdistyvät.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (2024) ja se on alkuperäisessä käytössään.
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon julkisivua. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki
Kongressi- ja kulttuurirakennus
Finlandia‑talo on kansallinen ja kansainvälinen monumentti, jonka arvo liittyy sen rooliin kulttuuridiplomatian ja modernismin symbolina. Rakennuksen marmorinen julkisivu, monumentaalinen massoittelu ja sijoittuminen kaupunkipuistoon korostavat sen roolia valtiollisena, edustuksellisena rakennuksena. Finlandia-talo tarjoaa ympäristön konserteille, tapahtumille ja julkisille tilaisuuksille, edustaen näin kaikille avointa kulttuurista demokratiaa ja saavutettavuutta.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (2002). Finlandia-talo toimii aktiivisena tapahtumapaikkana, jossa on erilaisia vierailijoille suunnattuja palveluja.
Finlandia-talo (1962/1967–75). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Finlandia-talo (1962/1967–75). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Alvar Aallon kotitalo (1935-36). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Riihitie 20, 00330 Helsinki
Asuintalo
Aaltojen kotitalo ilmentää modernin asumisen ja arkkitehtien henkilökohtaisen suunnittelufilosofian keskeisiä piirteitä. Rakennuksen arvo perustuu sen autenttiseen sisustukseen, materiaalien moninaiseen käyttöön ja siihen, että se edustaa arkkitehtien oman perhe-elämän ja luovan työn synteesiä. Talon tilojen suunnittelussa näkyy Aaltojen modernismin inhimillinen mittakaava.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (1982) ja se on avoinna vierailijoille museona. Erittäin hyvin säilynyttä interiööriä ylläpidetään huolellisesti.
Alvar Aallon kotitalo (1935-36), ateljeesiipi. Kuva: Wolfgang Heine © Alvar Aalto -säätiö.
Tiilimäki 20, 00330 Helsinki
Arkkitehtitoimiston ateljeerakennus
Alvar Aallon ateljee on Aaltojen suunnittelutyön ja arkkitehtonisen luovuuden historiallinen ydin. Rakennuksen arvo kumpuaa sen roolista Aaltojen työskentelymetodien ja suunnitteluprosessien konkreettisena keskuspaikkana. Luonnonvalo, avoimet työtilat ja kokeelliset ratkaisut toimivat lähtökohtina ateljeerakennuksen suunnittelulle.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla kattaen myös sisätilat kalusteineen ja pihan (2024). Huolellisesti ylläpidetty ja alkuperäisessä asussaan säilytetty ateljee on Alvar Aalto -säätiön käytössä ja avoinna yleisölle vierailukohteena.
Alvar Aallon ateljee (1954–55, 1962–63). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Alvar Aallon ateljee (1954–55, 1962–63). Kuva: Heikki Havas © Alvar Aalto -säätiö.
Melalammentie 6, 40900 Säynätsalo
Kesähuvila
Muuratsalon koetalo on Aaltojen kokeellisen arkkitehtuurin ja tutkimuksen laboratorio. Sen arvo liittyy rakennuksen materiaalikokeiluihin, muurattuihin koekenttiin sekä erityisesti rakennuksen ja luonnon muodostamaan keskinäiseen vuoropuheluun. Rakennus kertoo ainutlaatuisella tavalla arkkitehdin omasta tutkimusotteesta ja jatkuvasta kokeilunhalusta.
Nykytila ja tulevaisuus
Talo on suojeltu rakennussuojelulailla (2023) ja se avoinna museokohteena rajoitetusti. Rakennuksen ja sen ympäristön suojelemiseksi vierailijamäärä pyritään pitämään hallittuna.
Muuratsalon koetalo (1952–54). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Muuratsalon koetalo (1952–54). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Sturenkatu 4, 00510 Helsinki
Kulttuurirakennus
Kulttuuritalo on kulttuurin ja yhteisöllisyyden modernistinen ilmentymä. Kohteen arvo muodostuu muunneltavien sisätilojen, arkkitehtonisen ainutlaatuisuuden ja rakennuksen edustaman kansalaisyhteiskunnan yhdistelmästä. Rakennus edustaa kulttuurilaitosta, joka on suunniteltu koko kansalle.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (1989) ja se on avoinna aktiivisena tapahtumapaikkana erilaisille kulttuuritapahtumille.
Kulttuuritalo (1952–58) rakennusvaiheessa. Kuva: © Alvar Aalto -säätiö.
Kulttuuritalo (1952–58). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä
Yliopisto
Jyväskylän yliopiston Aalto‑kampus on modernin yliopistoarkkitehtuurin kokonaisuus, jonka tiilirakennukset, maisema ja toiminnallisuus muodostavat yhtenäisen pedagogisen ympäristön. Kokonaisuuden arvo perustuu kampuksen johdonmukaiseen, orgaaniseen suunnitteluun sekä opettajankoulutuksen ja tieteen kehityksen tukemiseen arkkitehtuurin keinoin.
Nykytila ja tulevaisuus
Kampuksen rakennuksia on suojeltu rakennussuojelulailla eri vaiheissa (1992, 1997, 2020). Aalto-kampus on Jyväskylän yliopiston osana alkuperäisessä käytössään.
Jyväskylän yliopisto, Aalto-kampus (1951–71). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Jyväskylän yliopisto, Aalto-kampus (1951–71). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Ruokolahdentie 27, 55800 Imatra
Kirkko
Kolmen ristin kirkko on uskonnollisen arkkitehtuurimodernismin innovaatio. Rakennuksen arvo muodostuu luonnonvalon, muunneltavan tilarakenteen ja metsäisen ympäristön ainutlaatuisesta yhdistelmästä. Kirkon arkkitehtuuri ilmentää hengellisyyden ja luonnon välistä vuoropuhelua.
Nykytila ja tulevaisuus
Kirkko on suojeltu kirkkolailla (1992) ja se on alkuperäisessä käytössään kirkkorakennuksena.
Kolmen ristin kirkko (1956–58). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Kolmen ristin kirkko (1956–58). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Pikkukoivukuja 20, 29600 Noormarkku
Asuinrakennus
Villa Mairea on modernistisen asuinarkkitehtuurin mestariteos, jonka merkitys perustuu taiteen, arkkitehtuurin ja luonnon täydelliseen synteesiin. Rakennus edustaa orgaanista arkkitehtuuria ja on samalla tutkimus modernin elämänmuodon mahdollisuuksista. Sen autenttisina säilyneet sisätilat ja puutarha ovat olennainen osa rakennuksen arvoa.
Nykytila ja tulevaisuus
Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla (2023) ja se on avoinna yleisölle.
Villa Mairea (1938–39), yksityiskohta. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Villa Mairea (1938–39). Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.