Kalenteri

2. 11.

maanantai

3. 11.

tiistai

4. 11.

keskiviikko

5. 11.

torstai

6. 11.

perjantai

7. 11.

lauantai

8. 11.

sunnuntai

9. 11.

maanantai

10. 11.

tiistai

11. 11.

keskiviikko

12. 11.

torstai

13. 11.

perjantai

14. 11.

lauantai

15. 11.

sunnuntai

16. 11.

maanantai

17. 11.

tiistai

18. 11.

keskiviikko

19. 11.

torstai

20. 11.

perjantai

21. 11.

lauantai

22. 11.

sunnuntai

23. 11.

maanantai

24. 11.

tiistai

25. 11.

keskiviikko

26. 11.

torstai

27. 11.

perjantai

28. 11.

lauantai

29. 11.

sunnuntai

30. 11.

maanantai

1. 12.

tiistai

2. 12.

keskiviikko

3. 12.

torstai

4. 12.

perjantai

5. 12.

lauantai

6. 12.

sunnuntai

7. 12.

maanantai

8. 12.

tiistai

9. 12.

keskiviikko

10. 12.

torstai

11. 12.

perjantai

12. 12.

lauantai

13. 12.

sunnuntai

14. 12.

maanantai

15. 12.

tiistai

16. 12.

keskiviikko

17. 12.

torstai

18. 12.

perjantai

19. 12.

lauantai

20. 12.

sunnuntai

21. 12.

maanantai

22. 12.

tiistai

23. 12.

keskiviikko

24. 12.

torstai

25. 12.

perjantai

26. 12.

lauantai

27. 12.

sunnuntai

28. 12.

maanantai

29. 12.

tiistai

30. 12.

keskiviikko

31. 12.

torstai

1. 1.

perjantai

2. 1.

lauantai

3. 1.

sunnuntai

4. 1.

maanantai

5. 1.

tiistai

6. 1.

keskiviikko

7. 1.

torstai

8. 1.

perjantai

9. 1.

lauantai

10. 1.

sunnuntai

Alvar Aallon suunnitteleman Jyväskylän yliopistokampuksen pääosan muodostavat 1950-luvulla Jyväskylän kasvatusopillista korkeakoulua (JKK) varten suunnitellut rakennukset. Voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu amerikkalaiselle campus-periaatteelle.

Suunniteltu

1951-71

Sijainti

Jyväskylä, Suomi

— 1

Sisääntuloaukio johtaa päärakennukselle. Aukiota reunustaa kirjastosiipi. Kuva: Martti Kapanen, Alvar Aalto -säätiö.

— 2

Päärakennus. Kampuksen hallitseva materiaali on punatiili. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 3

Päärakennuksen aula. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 4

Marmoripinnat, jalopuu ja sauvatiilet korostavat päärakennuksen erityisasemaa. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 5

Päärakennus, juhlasali C1. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 6

Päärakennus, luentosali C4. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 7

Päärakennus. Pohjakerroksen lasiseinät avaavat sisätilan ulkopuolen metsikköön. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 8

Juhla-aukio päärakennuksen takana. Kuva: Martti Kapanen, Alvar Aalto -säätiö.

— 9

Kilpailuehdotus ”URBS”. Asemapiirustus. Piirustus: Alvar Aalto -säätiö.

— 10

Henkilökunnan ravintola (nykyään kokous- ja juhlatila) Lyhty sekä opiskelijaravintola Lozzi. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 11

Aallon kampus muodostaa väljän U-kirjaimen, jonka keskellä on urheilukenttä ja puistoa. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 12

Urheiluhallit, uimahalli ja harjoituskoulu. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

— 13

Liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus valmistui vuonna 1971. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

Harjoituskoulu (1952–1953

Nykyään rakennus X

Pääosin 3-kerroksinen, moderni kansakoulu, jossa luokkahuoneet oli järjestetty omilla sisäänkäynneillä varustetuiksi kolmen luokkahuoneen ”soluiksi”. Harjoituskoulussa kasvatusopillisen korkeakoulun opettajanvalmistuslaitoksen opiskelijat seurasivat oppitunteja ja toimivat kokelasopettajina. Rakennuksessa toimi Normaalikoulun ala-aste vuoteen 2002, sen jälkeen rakennus saneerattiin yliopiston opetus- ja toimistotiloiksi.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Harjoituskoulun voimistelusali (1952–1953)

Nykyään U1

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Opiskelija-asuntola ”Naatti” (1952–1953)

Nykyään P-rakennus

Internaatista nimensä saanut opiskelija-asuntola käsitti 40 kahden hengen huonetta sekä miehille että naisille, siis tilat 160 opiskelijalle. Asuinhuoneiden lisäksi käytävillä olivat wc- ja suihku- ja keittiötilat sekä pohjakerroksessa oleskelutilat ja kellarissa saunat. 1970-luvulle tultaessa Naatti ei enää vastannut opiskelija-asumisen standardeja, ja asuntola remontoitiin 1974 kielten laitosten opetus- ja toimistotiloiksi. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Sen tuleva käyttötarkoitus on avoinna.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Opiskelijoiden ruokala Lozzi (1952 –1953)

Lozzin pääsisäänkäynti on hevosenkengän muotoisen kampuksen sisäsivun punatiilimuurissa, mutta toisen kerroksen salista avautuvat näkymät ulospäin terassille ja männikkörinteeseen. Näkyviin jätetyt sisäkaton puiset kannatinpalkit antavat rakennukselle oman erityisen ilmeen. Ruokalan ja pohjakerroksessa sijaitsevan keittiön lisäksi rakennukseen suunniteltiin toimisto- ja kerhotiloja ylioppilaskunnalle. Kasvaneet opiskelijamäärät ja ruuanjakelun muutokset sekä ylioppilastalon valmistuminen ovat muuttaneet Lozzin sisätiloja.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Henkilökunnan ravintola (1952–1953)

Nykyään Lyhty

Lyhty toimi alun perin professorien ja opettajien ruokalana. Nykyisin se palvelee juhla- ja kokoustilana. Lyhty on rakenteellisesti yhteydessä Lozziin, mutta ulkoasultaan se eroaa selvästi kaikista muista alkuperäisen kampuksen punatiilisistä rakennuksista. Pieni rakennus muodostuu vaalealla graniitilla päällystetyistä pilareista ja palkeista sekä isoista ikkunoista.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Uimahalli (1954–1955)

Nykyään vesiliikuntakeskus AaltoAlvari

Uimahalli rakennettiin ylioppilaskunnan hankkeena, ja aluksi siinä oli vain 25 metrin allas. Ulkoseinät ovat muun kampuksen tapaan punatiiltä, mutta rakennus kalkittiin valkoiseksi 1960-luvun lopulla. Ensimmäinen laajennus, jossa oli opetusallas ja aulatiloja, valmistui 1964. 50 metrin allas valmistui 1975 ja kylpyläosasto 1991. Aallon toimisto suunnitteli kaikki nämä laajennukset. Rakennuksen nykyinen omistaja on Jyväskylän kaupunki.

Kuva: Martti Kapanen © Alvar Aalto -säätiö.

Opiskelijoiden voimistelusali (1954–1955)

Nykyään U2

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Henkilökunnan asuinrakennus (1954–1955)

Nykyään G-rakennus

Henkilökunnan asuinrakennus oli tarkoitettu korkeakoulun talonmiehille, konemestarille ja muulle tukihenkilöstölle. 1970-luvulta lähtien asuntoja muutettiin yliopiston vierashuoneiksi. 2006 talo remontoitiin yliopiston tiedemuseon käyttöön.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Päärakennus (1954–1955)

Nykyään Capitolium tai C

Päärakennus koostuu viuhkan muotoisesta juhlasaliosasta, suorakaiteen muotoisesta hallinto- ja opetustilojen siivestä sekä korkeasta porrashallista niiden välissä. Juhlasalin marmorilattiaisen lämpiön ja kahvion suuret ikkunat yhdistävät sisätilaa ja ulkotilaa, juhlasaliin johtava portaikko korostaa tilan arvokkuutta. Yliopiston juhlasali on toiminut myös monien ulkopuolisten toimijoiden tapahtumapaikkana.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Kirjasto (1954–1955)

Nykyään Aallon kirjasto

Kirjasto oli jo valmistuessaan liian pieni kasvavan korkeakoulun kirjastoksi. Vielä rakennusvaiheessa suunnitelmia muutettiin niin, että kirjastotoiminnoille saatiin lisää tilaa. Suurelta osin ulospäin näkymätön ja maan alle jäävä rakennus yhdistää päärakennuksen ja harjoituskoulun toisiinsa ja rajautuu tiukasti seminaarin vanhaan F-rakennukseen. Lukusalin katossa on pitkä pyramidin muotoinen kattoikkuna. Kirjasto jäi vajaalle ja vaihtelevalle käytölle arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman uuden kirjaston valmistuttua 1974.

Kuva: Martti Kapanen © Alvar Aalto -säätiö.

Ylioppilastalo Ilokivi (1964-1965)

Osakuntatalon toiminta alkoi jo 1964, kun siinä avattiin 8-ratainen keilahalli. Ilokivi vakiintui koko rakennuksen nimeksi siellä olevan ravintolan mukaan. Aluksi rakennuksessa oli ravintolan ja keilahallin lisäksi opiskelijoiden toimisto- ja kokoontumistiloja. Ajan mittaan ravintolan sijainti on vaihdellut ja koko rakennuksen käyttö on peruskorjausten myötä muuttunut. Alkuperäisiä sisätiloja ei juuri ole säilynyt.

Kuva: Maija Vatanen © Alvar Aalto -säätiö.

 

Liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus (1969-1971)

Nykyään rakennus L

Valkoinen liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus Keskussairaalantien varressa sulkee Aallon punatiili kampuksen alun perin avoimen hevosenkengän. Rakennuksen ensimmäiset suunnitelmat ovat jo vuodelta 1961, kun liikunnanopettajien koulutus alkoi Jyväskylässä. Liikuntarakennuksen valmistuessa liikunta- ja terveystieteiden tutkimus ja opetus keskitettiin Jyväskylään. Helsingin yliopiston lakkautetun voimistelulaitoksen tiloissa toimii nyt Arkkitehtuurimuseo.

Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.