Kalenteri

Aino ja Alvar Aalto voittivat ensimmäisen palkinnon Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuurikilpailussa vuonna 1949 ehdotuksellaan ’Forum redivivum’. Alun perin rakennusta kaavailtiin Mannerheimintien, Töölönkadun ja Kivelänkadun rajaamalle tontille, vaihtoehtoisena paikkana oli viereinen Hesperiankadulle suuntautuva tontti. Rakennuttaja Kansaneläkelaitos odotti rakennushankkeelta hyvää vastinetta sijoitukselleen.

Suunniteltu

1953-56

Sijainti

Helsinki, Suomi

— 1

Rakennuksen lopulliseksi paikaksi valittiin kolmionmuotoinen tontti Taka-Töölöstä Helsingissä.

— 2

Julkisivu Minna Canthin kadun suuntaan. Piirustus: Alvar Aalto -säätiö

— 3

Julkisivumateriaaleina käytettiin punatiiltä, kuparia ja mustaa graniittia. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

— 4

Pohjapiirros. Piirustus: Alvar Aalto -säätiö

— 5

Julkisivu Minna Canthin kadulle päin. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

— 6

Leikkaus keskushallin kattolyhdyistä. Piirustus: Alvar Aalto -säätiö

— 7

Keskushallin asiakaspalvelupisteet. Kuva: Heikki Havas, Alvar Aalto -säätiö

— 8

Eri värisiä sauvatiiliä portaikossa. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

— 9

Leikkaus. Kirjasto vasemmalla ylhäällä. Piirustus: Alvar Aalto -säätiö

— 10

Kirjasto. Kuva: Heikki Havas, Alvar Aalto -säätiö

— 11

Kirjaston lukusyvennys. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

— 12

Hallituksen kokoushuone 1950-luvulla. Kuva: Heikki Havas, Alvar Aalto -säätiö

Opastetut kierrokset

Opastettujen kierrosten tiedustelut: opastukset.paatalo@kela.fi

'Forum redivivum' 1949

Kilpailuehdotuksessaan ’Forum redivivum’, Aino ja Alvar Aalto ehdottivat modernin kaupungin elämäntapaan sopivaa keskusta jossa auto- ja jalankulkuliikenne oli erotettu eri tasoille. Kokonaisuuteen kuului useampi suuri kävelykansien, istutusalueiden ja portaiden rajaama rakennus.

Punatiilinen päärakennus käsittää suuren viisikerroksisen keskushallin joka sai luonnonvaloa 12 prismanmuotoisesta kattolyhdystä. Aukion yhdellä laidalla on 14-kerroksinen toimistorakennus. Näiden lisäksi suunnitelmaan kuului 1900 henkilöä vetävän audiotorion ja ravintolan sisältävä konserttitalo josta Aalto käytti nimitystä Sibelius-talo.

Kuva: Kilpailuehdotuksen pienoismalli. Leonardo Mosso, Alvar Aalto -säätiö.