Arkkitehti Elissa Aallon (1922−1994) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta marraskuussa 2022. Alvar Aallon kollega ja toinen puoliso oli tärkeässä roolissa useissa Aallon arkkitehtitoimiston rakennusprojekteissa 1950-luvulta lähtien. Elissa Aalto johti toimistoa miehensä kuoleman jälkeen vuosina 1976−1994. Alvar Aalto -säätiö juhlistaa Elissa Aaltoa vuoden 2022 aikana eri tavoin ja tuo esiin lahjakkaan ja määrätietoisen arkkitehdin ja suunnittelijan elämäntyötä kuuluisan miehensä rinnalla.  

Elissa Aalto (os. Elsa Mäkiniemi) valmistui arkkitehdiksi 1949. Jo samana vuonna hän aloitti työskentelyn Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa. Toimistossa oli tuolloin työn alla sekä useita arkkitehtuurikilpailuja, että laajoja julkisia toimeksiantoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vuonna 1952 Alvar Aallon kanssa solmitun avioliiton myötä Elsa Mäkiniemi ryhtyi käyttämään nimeä Elissa Aalto. Arkkitehtipariskunta suunnitteli itselleen Päijänteen saareen kesähuvilan, Muuratsalon koetalon (1952–54), jossa vietti aikaa kesäisin.

Elissa Aalto työskenteli arkkitehtitoimiston useissa merkittävissä rakennushankkeissa johtavana arkkitehtina. Varhaisin niistä oli Säynätsalon kunnantalon (1949–52) rakennustyömaa. Kunnantaloa seurasivat mm. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (nyk. Jyväskylän yliopisto 1951–71), yksityistalo Maison Louis Carré (1956–65) Ranskassa sekä Pohjolan talo (1962−68) Reykjavikissa.
Elissan itsenäisinä suunnitelmina tunnetaan mm. SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1964–65) sekä yksityistalo Villa Hauta-aho (1982–83) Sei­näjoella. Hänen Artekille suunnittelemissaan painokankaissa arkkitehtoninen luovuus sai muotonsa graafisissa kuoseissa nimeltään H55, Pisa ja Patio.

Vuosikymmenten myötä Elissa Aallon rooli Aallon ajatusten taitavana välittäjänä korostui. Aallon kuoleman jälkeen Elissa johti arkkitehtitoimistoa, vieden loppuun useita keskeneräisiä rakennusprojekteja, joihin lukeutuvat mm. Lahden Ristinkirkko (1969–79) ja Riolan kirkko (1966‒80) Italiassa sekä Essenin oopperatalo (1959, 1983–88) Saksassa. Elissa Aallon johdolla valmistuneet Jyväskylän kaupunginteatteri (1964–82), Seinäjoen kaupunginteatteri (1981–87) ja Rovaniemen kaupungintalo (1963–88) täydensivät jo aiemmin Aallon suunnittelemia kaupunkikeskuksia. Arkkitehtitoimistoa työllistivät myös Aallon rakennusten korjaus- ja muutostyöt, joista pitkäaikaisin oli Viipurin kirjaston (1927–35) restaurointihanke.

Elissa Aallolla oli mittava rooli Aallon elämäntyötä vaalivan Alvar Aalto -säätiön perustamisessa vuonna 1968. Aallon kuoleman jälkeen hän osallistui laaja-alaisesti keskusteluun Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnöstä ja rakennusten säilyttämisestä. Elissan myötävaikutuksella Aallon toimiston piirustus-, valokuva- ja asiakirjakokoelmat siirtyivät Alvar Aalto -säätiön omistukseen ja säilyivät näin yhtenäisenä kokonaisuutena.

Juhlavuonna esitellään Elissa Aallon elämäntyötä

Arkkitehti Elissa Aaltoa muistetaan Alvar Aalto -säätiössä vuoden 2022 aikana eri tavoin. ”Elissa Aallon rooli niin Alvar Aallon, arkkitehtitoimiston kuin Alvar Aalto -säätiönkin tärkeänä tukipilarina on huomattava. Hänen elämäntyönsä pysyvinä maamerkkeinä ovat lukuisat loppuunsaatetut projektit, joukko huolella kunnostettuja arvorakennuksia ja yksi harvoista jakamattomana säilyneistä piirustuskokoelmista maailmassa”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

”Haluamme säätiössä nostaa esiin Elissa Aallon työn merkitystä ja hänen moninaista, aktiivista rooliaan Aallon arkkitehtuuriperinnön säilymisen puolestapuhujana. Hänen tärkeä panoksensa ulottuu aina tähän päivään saakka ja näkyy Alvar Aalto -säätiön työssä Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallisena vastuumuseona”, iloitsee Lindh.

Elissa Aaltoa ja hänen elämäntyötään on tutkittu varsin vähän. Juhlavuoden aikana säätiö kartuttaa edelleen tietoutta hänen henkilöhistoriastaan ja työskentelystään ja ottaa myös mielellään vastaan lisätietoja ja aineistoja hänen elämäntyöhönsä liittyen.

Poimintoja Elissa Aalto 100 -juhlavuoden ohjelmasta:

– Arkkitehti Elissa Aalto -pienoisnäyttely on esillä Alvar Aallon ateljeessa 1.2.2022 alkaen.

– Elissa Aalto -teemaopastukset käynnistyvät keväällä Aallon kotitalossa ja Aallon ateljeessa Helsingissä sekä kesällä Muuratsalon koetalolla ja Säynätsalon kunnantalolla Jyväskylässä.

– Elissa Aalto -juhlavuoden tuotesarja julkistetaan keväällä 2022. Tuotesarja tulee myyntiin Alvar Aalto Shopiin Jyväskylään, säätiön yleisölle avoinna olevien kohteiden museokauppoihin sekä verkkokauppaan shop.alvaraalto.fi.

– Tilattava kiertonäyttely Elissa Aallosta suunnataan erityisesti Alvar Aalto -kaupungeille syksyksi 2022.

–  Arkkitehti Elissa Aallosta kertova julkaisu ilmestyy syksyllä 2022.

– Juhlavuosi huipentuu 22.11.2022, jolloin vietetään Elissa Aallon 100-vuotissyntymäpäivää.

Säätiön sosiaalisen median kanavissa voi seurata Elissa Aallosta kertovaa somepostausten sarjaa.

Lisätietoa Elissa Aallosta Alvar Aalto -säätiön verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Elissa Aalto 100 -juhlavuoden koordinaattori Mari Forsberg
puh.  050 325 1909
mari.forsberg@alvaraalto.fi

Mediatiedustelut:
Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi

Alvar Aalto -säätiö huolehtii arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön säilymisestä sekä edistää toiminnallaan Aallon töiden ja suunnittelun taustalla vaikuttaneiden ajatusten tunnettuutta.

Kuvat:
Arkkitehti Elissa Aalto 1970-luvulla Alvar Aallon ateljeessa. Kuva Stig Bergström. 

Elissa Aalto arkkitehtitoimiston Alvar Aalto & Co. työntekijöiden ympäröimänä Tiilimäessä keväällä 1986. Kuva © Alvar Aalto -säätiö.

Tiedotetta päivitetty 4.4.2022.