Alvar Aallon suunnitteleman, arkkitehdin nimikkomuseon valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Museon juhlallisia vihkiäisiä vietettiin 9.9.1973 Alvar ja Elissa Aallon läsnä ollessa. Merkkivuoden kunniaksi Alvar Aalto -museon lounge-tilaan on koottu museon historiaa esittelevä pienoisnäyttely. Tämän lisäksi kävijät ovat tervetulleita osallistumaan elämykselliselle teemakierrokselle Alvar Aalto -museorakennus täyttää 50 vuotta! lauantaina 9.9. klo 13−14.

Jyväskyläläisissä kulttuuripiireissä virisi jo 1950-luvun loppupuolella toive taidelaitoksen saamisesta kaupunkiin. Myös mahdollisuuksista esitellä ”kaupungin oman pojan”, akateemikko Alvar Aallon tuotantoa oltiin kiinnostuneita. Taidemuseoksi muovautunut hanke sai tuulta siipiensä alle asian edistämiseksi perustetun museoseuran aloitteesta. Se johti Alvar Aalto -museon perustamiseen vuonna 1966.

Ensin väliaikaisissa tiloissa toimineelle taidemuseolle tarvittiin pian museotoimintaan suunniteltu uudisrakennus. Museoseura lähestyi ”primus motorinsa” professori Päivö Oksalan johdolla Alvar Aaltoa, joka otti tehtävän mielellään vastaan. Aalto ei halunnut kuitenkaan tulevaa museota omistettavan vain omalle tuotannolleen, vaan toivoi sen olevan eri taiteenalojen yhteinen foorumi. Tämä oli myös arkkitehdin ehto suunnittelutehtävän vastaanottamiselle.

Museon rakennuspaikaksi valikoitui rinne vanhan purouoman, Lempipuron vieressä Ruusupuistoksi nimetyllä alueella. Alueen valinta oli luonnollinen, olihan Alvar Aalto suunnitellut viereiselle tontille kymmenen vuotta aiemmin rakennuksen Keski-Suomen museota varten (1959−61). Museon tilaohjelma käsitti näyttelysaleja, aulatilat, luentosalin, kirjaston ja kahvilan sekä tarvittavat toimisto-, varasto- ja tekniset tilat. Valtion rahoitus edellytti tilaohjelmaan liitettävän myös ateljeetilan Jyväskylän taiteilijaseuralle. Suunnitelmassa varauduttiin jo museoiden myöhempiin laajennuksiin ja visioitiin myös mahdollista museorakennusten liittämiseen toisiinsa.

Nimikkomuseonsa suunnittelutyöhön Aalto kertoi suhtautuvansa ”con amore”, suurella rakkaudella. Suunnittelu oli huolellista ja museorakennuksen lopullinen hahmo muokkaantui useiden piirustusvaiheiden jälkeen. Rakennuksen kokoakin jouduttiin kustannussyistä pienentämään, pariinkin kertaan. Museoon sijoitettavan Ester ja Jalo Sihtolan taidekokoelman säilytys ja esillepano vaativat myös erikoishuomionsa. Aallon toimistossa projektista vastasi arkkitehti Heikki Tarkka. Viimeisin pääpiirustussarja päivättiin kesäkuussa 1972 ja rakennuksen peruskivi muurattiin, Alvar ja Elissa Aallon läsnä ollessa 30.9.1972.

Museorakennus on Alvar Aallon luoma kokonaistaideteos, jossa on selvästi havaittavissa hänen arkkitehtuurilleen ominaiset elementit – inhimillinen mittakaava, tiivis luontoyhteys, rikas muoto- ja materiaalimaailma sekä tarkka ja huolellinen yksityiskohtien viimeistely. Julkisivuverhoilu on toteutettu Arabian Halla-tiilillä ja sitä elävöittävät Aallon suunnittelemat keraamiset sauvatiilet. Luonnonvalo näyttelytiloihin siivittyy korkeiden kattolyhtyjen kautta epäsuorana sivuvalona.

Uusi museorakennus avattiin yleisölle 1.8.1973. Juhlalliset vihkiäiset pidettiin 9.9.1973, Alvar Aallon ollessa itseoikeutettu juhlapuhuja. Tästä hetkestä on 9.9.2023 kulunut 50 vuotta!

Alvar Aalto nimikkomuseonsa peruskiven muuraustilaisuudessa 30.9.1972.

Aalto puhumassa nimikkomuseonsa vihkiäisissä 9.9.1973.

Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo 1973.

Teemakierros: Alvar Aalto -museorakennus täyttää 50 vuotta!
La 9.9 klo 13.00−14.00

Tule kokemaan miten 50 vuotta täyttävä rakennus kättelee tulijaa ovenkahvan muodossa ja johdattelee näyttelykerrokseen valon avulla.

Opastetulla kierroksella tutustutaan Alvar Aalto -museon arkkitehtuuriin, kalustukseen, materiaaleihin ja yksityiskohtiin. Kierroksella kuullaan myös museon syntyvaiheista ja nykytilanteesta, jossa Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo ovat yhdistyneet nivelosan kautta toisiinsa.

Opastettu kierros kestää noin tunnin ja osallistuminen on mahdollista pääsylipun hinnalla. Maksimiryhmäkoko on 20 henkilöä, joten saavuthan paikalle ajoissa varmistaaksesi mukaanpääsyn. Opastuskieli on suomi.

Alvar Aalto -museon (1971-73) näyttelysalin ”revontuliseinä”. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Lisätietoja:
Alvar Aalto -säätiö
Yli-intendentti Katariina Pakoma
puh. 0400 849 315
katariina.pakoma@alvaraalto.fi

Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi

Vuonna 2023 on kulunut 125 vuotta Alvar Aallon (1898−1976) syntymästä. Modernin suunnittelun uranuurtajat, arkkitehdit Alvar, Aino ja Elissa Aalto tekivät poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen uran sekä Suomessa että kansainvälisesti. Juhlavuoden aikana Alvar Aalto -säätiö tuo esiin – yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa – Alvar Aallon arkkitehtitoimiston (1923−1994) tarinaa ja töiden taustalla vaikuttaneita, yhä tänäkin päivänä ajankohtaisia ajatuksia.