”Keski-Suomi muistuttaa useasti Toscanaa, kukkuloille rakennettujen kaupunkien kotimaata, ja sen kautta saa pienen vihjeen siitä miten klassisen kauniisti tämä maakunta voitaisiin rakentaa.” Alvar Aalto, 1925.

Näyttely avaa näkymiä Alvar Aallon toteutumattomiin visioihin sekä toteutuneisiin kohteisiin Jyväskylässä. Aalto otti ensiaskeleita arkkitehdin urallaan kaupungissa, jonne hän suunnitteli useita kymmeniä rakennuksia ja muita kohteita 1920–1970 -lukujen aikana. Kaupunkia ympäröivä, vehreän kumpuileva keskisuomalaisen maisema rinnastui arkkitehdin mielessä Toscanan kukkuloihin. Alvar Aallon kiinnostus antiikkiin ja erityisesti Italian kulttuuriin ja arkkitehtuuriin tulee esille hänen varhaisissa suunnitelmissaan. Jyväskylää on usein kutsuttu Suomen Ateenaksi, mutta Aalto tuntui ennemminkin kuvittelevan kaupungin olevan Pohjolan Firenze.

Jyväskylä ja Keski-Suomi merkitsivät Aallolle kotiseutua, jonne hänen henkilöhistoriansa vaiheet kietoutuvat. Lapsuuden ja nuoruuden kouluvuodet, uran alkuvaiheet ja perheen perustaminen arkkitehti Aino Marsion kanssa 1920-luvulla loivat tiiviin suhteen kaupunkiin. Vaikka tie veikin pian asumaan ja työskentelemään pääkaupunkiseudulle, palasi arkkitehti uudelleen Keski-Suomeen töidensä myötä. Aallon ja hänen toisen vaimonsa Elissan kesähuvila, Päijänteen saaressa sijaitseva Muuratsalon koetalo vahvisti yhteyttä Keski-Suomeen entisestään 1940-50-lukujen vaihteesta lähtien.

Aallon rooli Jyväskylän kaupunkikuvan kehittäjänä oli merkittävä – kaupungissa onkin ainutlaatuinen ja monipuolinen kattaus arkkitehtuuria kaikilta hänen uransa vuosikymmeniltä. Suunnitelmien kirjo ulottui pienistä, yksittäisistä kohteista ja olemassa olevien rakennusten muutostöistä laajempiin kokonaisuuksiin, kuten eri aikakausien asemakaavasuunnitelmiin, 1950-70-luvuilla toteutettuun Jyväskylän yliopiston kampusalueeseen lukuisine rakennuksineen sekä keskeiselle paikalle kaupunkiin kohonneeseen Jyväskylän hallintokortteliin.

Osa arkkitehdin työpöydällä olleista, varsin lennokkaista suunnitelmista jäi toteutumatta. Eräiden rakennusten kohtalona puolestaan oli purkaminen tai tuhoutuminen muista syistä. Tämä ”kadonnut Jyväskylä tai tuntemattomampi Aalto” avautuu nyt yleisölle näyttelyssä, johon on koottu arkkitehtuuripiirustuksia, valokuvia ja esineistöä Alvar Aalto -museon kokoelmista ja arkistojen kätköistä. Näyttelyssä tuodaan kaikkiaan esille ennennäkemätön määrä Aallon kaupunkiin suunnittelemia kohteita, joita on nykytiedon valossa peräti 80, osa toteutuneita ja osa suunnitelman tasolle jääneitä.

Alvar Aalto -museon amanuenssi Timo Riekko kertoo, että Aallon suunnitelmista löytyy yhä myös uutta tietoa, joka täydentää kokonaiskuvaa arkkitehdin tuotannosta. Vastikään on mm. varmistunut, että Aalto luonnosteli Jyväskylän Seminaarinkadun läheisyyteen 1920-luvulla kolmikerroksista hienostoasuintaloa, joka olisi ollut keskuslämmitysjärjestelmineen edellä aikaansa. Säynätsalon asemakaavaan liittyvä, pääsaaren mantereeseen liittävä pengertie siltoineen on myös vahvistunut Alvar Aallon suunnitelman mukaan vuosina 1945-47 toteutetuksi.

Paikallista arkkitehtuurihistoriaa kokoavan näyttelyn kiinnostavuus tulee esiin myös sen linkittymisessä tähän päivään. ”Aallon paikallislehtiin 1920-luvulla laatimat kirjoitukset Jyväskylän torielämästä ja yleisestä saunasta tuntuvat yhä edelleen ajankohtaisilta”, sanoo Timo Riekko. Aalto pohti Jyväskylän torielämän vilkastuttamista kaupunkisuunnittelun keinoin ja aihe on jälleen esillä, kun torin siirtäminen   keskeisemmälle paikalle on herättänyt kaupungissa viime aikoina vilkasta keskustelua. ”Aallon ylevä suunnitelma kulttuurisaunasta Harjun laella jäi aikanaan toteutumatta, mutta tänä päivänä puheenaiheeksi on puolestaan noussut yleisen saunan rakentaminen Jyväsjärven uudistettuun satamamiljööseen”, Riekko mainitsee.

Näyttelyyn liittyvä oheisohjelmisto yleisökierroksineen, luentoineen ja työpajoineen syventää museokävijän näyttelykokemusta ja avaa näkymiä Jyväskylään Alvar Aallon kaupunkina. Tutustu oheisohjelmistoon tästä tai lataa tulostettava pdf-versio: oheisohjelma Pohjolan Firenze

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Mirkka Vidgrén
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi
puh. 040 168 5142

Pohjolan Firenze – Alvar Aallon arkkitehtuuri Jyväskylässä
29.9.2017–4.3.2018
Alvar Aalto -museon Galleria
Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä
avoinna ti–su klo 11–18

www.alvaraalto.fi