Kalenteri

26. 10.

maanantai

27. 10.

tiistai

28. 10.

keskiviikko

29. 10.

torstai

30. 10.

perjantai

31. 10.

lauantai

1. 11.

sunnuntai

2. 11.

maanantai

3. 11.

tiistai

4. 11.

keskiviikko

5. 11.

torstai

6. 11.

perjantai

7. 11.

lauantai

8. 11.

sunnuntai

9. 11.

maanantai

10. 11.

tiistai

11. 11.

keskiviikko

12. 11.

torstai

13. 11.

perjantai

14. 11.

lauantai

15. 11.

sunnuntai

16. 11.

maanantai

17. 11.

tiistai

18. 11.

keskiviikko

19. 11.

torstai

20. 11.

perjantai

21. 11.

lauantai

22. 11.

sunnuntai

23. 11.

maanantai

24. 11.

tiistai

25. 11.

keskiviikko

26. 11.

torstai

27. 11.

perjantai

28. 11.

lauantai

29. 11.

sunnuntai

30. 11.

maanantai

1. 12.

tiistai

2. 12.

keskiviikko

3. 12.

torstai

4. 12.

perjantai

5. 12.

lauantai

6. 12.

sunnuntai

7. 12.

maanantai

8. 12.

tiistai

9. 12.

keskiviikko

10. 12.

torstai

11. 12.

perjantai

12. 12.

lauantai

13. 12.

sunnuntai

14. 12.

maanantai

15. 12.

tiistai

16. 12.

keskiviikko

17. 12.

torstai

18. 12.

perjantai

19. 12.

lauantai

20. 12.

sunnuntai

21. 12.

maanantai

22. 12.

tiistai

23. 12.

keskiviikko

24. 12.

torstai

25. 12.

perjantai

26. 12.

lauantai

27. 12.

sunnuntai

28. 12.

maanantai

29. 12.

tiistai

30. 12.

keskiviikko

31. 12.

torstai

1. 1.

perjantai

2. 1.

lauantai

3. 1.

sunnuntai

4. 1.

maanantai

5. 1.

tiistai

6. 1.

keskiviikko

7. 1.

torstai

8. 1.

perjantai

9. 1.

lauantai

10. 1.

sunnuntai

”Nykyaikaisessa yhteiskunnassa voisi ainakin teoreettisesti isä olla muurari, äiti korkeakoulun professori, tytär filminäyttelijätär ja poika jotakin vielä pahempaa. Kaikilla näillä on luonnollisesti omat vaatimuksensa eristäytyvään ajatteluun ja työskentelyyn. Nykyajan asunto on rakennettava sen mukaisesti.”
Alvar Aalto, Domus 1930

Alvar Aalto -museon kesän päänäyttely esittelee Alvar Aallon tuotantoa asuntosuunnittelun näkökulmasta. Työ kantoi hedelmää muun muassa teollisuusalueiden yhteyteen kaavoitettuina asuinalueina tehtaiden työntekijöille ja johtajille, standardielementeistä hartiapankilla rakennettuina, muunneltavina pientaloina kuin uniikkeina taiteilijakoteinakin eri puolille Suomea ja maailmaa. Näyttely kertoo asumisen muutoksesta kautta vuosikymmenten ja arkkitehtuurin keinoista vastata siihen. Jo varhain herännyt kiinnostus asunnon ja lähiympäristön väliseen suhteeseen toteutui Aallon asuntosuunnittelussa monin tavoin läpi tuotannon.

Näyttely tuo esiin Aino ja Alvar Aallon edistyksellisiä modernin asumisen ratkaisuja, kalusteita ja sisustuksia, jotka pyrkivät helpottamaan arkea ja tarjoamaan hyvän asumisen edellytyksiä kaikille, yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tähän liittyi 1930 -luvulla ajatus asuntoarkkitehtuurin muutoksesta osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, työväenasuntojen parantamisesta naisen aseman muuttumiseen kotiäidistä työssäkäyväksi kansalaiseksi. Työ kiteytyi Aaltojen organisoimaan vuoden 1930 Pienasuntonäyttelyyn Helsingin Taidehallissa, jossa esitellyt ratkaisut perustuivat käytännöllisyyteen, keveyteen ja joustavuuteen niin tilojen käytössä kuin kalustamisessakin.

Ihanne omakotimaisesta asumisesta, jossa perhe saattoi viljellä vihannekset omalla pihallaan, käynnisti rakennuselementtien sarjavalmisteiset kokeilut. Aallon 1940-luvulla kehittämä A-tyyppitalomallisto käsitti eri kokoisia, muunneltavia ja paikallisiin olosuhteisiin suunniteltuja viihtyisiä pientaloja.

Erilaisia rakennustyyppejä ja asuinalueita näyttelyssä edustavat muun muassa Kotkan Sunilan teollisuusalueen pienkerros- ja rivitalot, Kauttuan terassitalo 1930-luvulta sekä Rovaniemen Korkalovaaran asuinalue 1960-luvulta. Kaavoituksen keinoin toteutettu yhteys luontoon ilmeni asuinaluilla mm. jaettuina, yhteisinä pihoina ja yhteisöllisen kokoontumisen tiloina. Runollisimmin asumisen estetiikka ja ympäröivän maiseman liittäminen osaksi kotia ilmeni kenties yksityishuviloissa, kuten Gullichsenin perheelle suunnitellussa Villa Maireassa Noormarkussa ja Pariisin lähelle rakennetussa Maison Louis Carréssa, joissa ikkunoista näkyvä luonto sai tulla osaksi sisätilojen tunnelmaa – ja matka olohuoneesta puutarhaan oli vain askeleen mittainen.  1960-lukujen korkeaa rakentamista näyttelyssä edustavat Saksan Bremenin 22-kerroksinen Neue Vahr, Jyväskylän maamerkkinä kohoava Viitatorni ja Sveitsin Schönbühliin rakennettu asuinkerrostalo, joiden suunnittelussa keskeistä oli huoneiden sijoittelu ilmansuuntien mukaan sekä näkymät ympäröivään maisemaan.

”Aallon asuntosuunnittelulle on ominaista asuntojen ja talojen hienovarainen luontoyhteys, jossa rakennus asettuu osaksi maisemaa, ”porraskivet” eli siirtymät ulko- ja sisätilojen välillä sekä pyrkimys liittää myös pieniin asuntoihin oma ulkotila”, kertoo Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen, joka kuului Alvar Aalto -säätiön tuottaman näyttelyn työryhmään kutsuttuna jäsenenä.

Ajankuva piirtyy näyttelyssä alkuperäisten arkkitehtuuripiirustusten, kalustusten, valokuvien ja aikakauslehtien artikkelien kautta. Myös museon uudistetun perusnäyttelyn puolelta löytyy asumisen teemaan liittyvää uutta katsottavaa ja koettavaa. Oheisohjelmistossa on opastettuja kierroksia suomeksi ja englanniksi sekä mukavaa kesätekemistä lapsille hauskojen arkkitehtuurityöpajojen muodossa! Katso lisää.

Näyttelyn kanssa samanaikaisesti julkaistaan Sirkkaliisa Jetsosen kirjoittama ja Jari Jetsosen valokuvista koostuva teos Alvar Aalto Homes. Asumisen ideologiaa ja toteutuneita suunnitelmia Aino ja Alvar Aallon tuotannossa luotaava teos on Rakennustiedon julkaisema. Julkaisu on saatavilla Alvar Aalto -säätiön museokaupoissa sekä verkkokaupassa: shop.alvaraalto.fi.

Lisätiedot:
museoamanuenssi Mari Murtoniemi, Alvar Aalto -museo
mari.murtoniemi@alvaraalto.fi
puh. 040 355 9162

Lehdistökuvat:
Vt. tiedottaja Mirkka Vidgrén, Alvar Aalto -museo ja -säätiö
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi
puh. 040 168 5142

Asuntomme probleemina. Alvar Aallon asuntoarkkitehtuuria
Alvar Aalto -museon Galleriassa 8.6.-16.9.2018
Avoinna ti-su klo 11-18, heinä-elokuussa ti-su klo 10-18