” Arkkitehtuuri aina tarjolla olevana taiteena voisi olla kaikille lääke maailmasta vieraantumista vastaan.” Kaj Nyman: Talojen kieli

  ”Talot ovat luonnollisia samaistumisen kohteita, ne ovat aina läsnä ja pysyvyydessään luotettavia, mutta ennen kaikkea ne ovat tuttuja, läheisiä.” Kaj Nyman: Talojen kieli

MunTour -hanke on Alvar Aalto -koulujen pilottiprojekti, jossa syvennettiin nuorten suhdetta omaan lähiympäristöön ja kulttuuriperintöön. Hankkeen aikana pyrittiin näkemään tuttuja paikkoja uusin ja erilaisin silmin. Jyväskylässä ja erityisesti myös Säynätsalon alueella on rakennuksia, jotka herättävät laajaa mielenkiintoa eri maista tulevien ihmisten silmissä. Työpajoissa ja tehtävissä pohdittiin arjen uusia ja tuttuja ympäristöjä. Tässä hankkeessa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus keskittyi niin henkilökohtaiseen kuin jaettuun kokemukseen rakennuksista ja ympäristöstä.

Hankkeessa oli mukana kaksi ryhmää Säynätsalon yhtenäiskoulun (Lehtisaaren koulun) oppilaista. Toinen ryhmä oli hankkeen aikana 5.-6.-luokkalaisia ja toinen valinnaisia 8.-9.-luokkalaisia. Vierailut Aallon Säynätsalon kunnantalolla, Muuratsalon koetalolla, Jyväskylän Yliopiston kampuksella ja Alvar Aalto -museolla olivat tärkeässä roolissa.

Hankkeessa luotiin lasten ja nuorten omat arkkitehtuuri/ympäristökierrokset, jossa he pääsivät hyödyntämään omia kokemuksiaan, havaintojaan ja tarinoitaan, jotka ovat syntyneet joko hankkeen aikana tai aiemmin liittyen omaan arkiympäristöön. Valokuva oli yksi tärkeimmistä työkaluista hankkeen aikana. Nuoret työstivät alueita myös pienoismalli- ja kollaasitekniikoin. Rakennettuun ympäristöön tutustuttiin laajemmin kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelutyöpajassa, jossa oli asiantuntija Mari Raekallio, Jyväskylän kaupungin kaavoitusarkkitehti.

Heli Ponto kirjoittaa väitöstutkimuksessaan, että nuoret elävät kokemuksellisesti lapsuuden ja aikuisuuden paikkojen välissä ja rakentavat uusia henkilökohtaisia paikkasidoksia. Tästäkin näkökulmasta katsoen oli tärkeää paneutua tässä hankkeessa siihen, miten lapset ja nuoret antavat merkityksiä paikoille ja miten he haluavat tärkeitä paikkoja esitellä.

Karkkiarkkitehtuurityöpajassa pohdittiin oman lähiympäristön (Säynätsalon) tärkeimpiä paikkoja ja reittejä. Tarkoitus oli suunnitella reitti, joka on samalla kartta sekä pienoismalli.

Oppilaita kuvaamassa Jyväskylän yliopiston rakennuksia työpajassa 5A-luokan kanssa keväällä 2020.

Vierailu Muuratsalon koetalolla syyskuussa 2020. Luokka tutustui Koetaloon sekä sisä- että ulkopuolelta, Aallon veneeseen ja tontilla olevaan saunaan.

MunTour-hankkeessa toteutettiin nuorten oma kaupunki- tai kaupunginosakierros Jyväskylän Säynätsalossa. Kierroksen käsikirjoitus koostui nuorten valitsemien paikkojen kuvailusta ja esittelystä. Materiaalia käsikirjoitukseen ja ylipäätään kierrokseen työstettiin erilaisten työpajojen avulla. Nuoret pohtivat kierroksen avulla itselleen tärkeitä paikkoja ja opettelivat sanoittamaan niiden merkitystä. Videolla esiintyvät nuoret valitsivat itse paikat kierrokselle ja videomateriaalissa keskityttiin erityisesti siihen, miksi jokin paikka on nuorille merkityksellinen ja miksi sinne tullaan viettämään aikaa joko yksin tai yhdessä.

Videokuvaukset toteutti On Films Ny, joka koostui kahdesta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian opiskelijasta. Videokuvauksia tehtäessä erityisen tärkeässä roolissa oli kuvaajien ja nuorten yhteistyö. Videoiden pääajatus oli kuvata seitsemän erillistä lyhyttä videota nuorten valitsemista paikoista Säynätsalossa. Kohderyhmänä videoissa ovat Alvar Aalto -koulujen verkosto, koululaiset eri puolilla Suomea sekä paikallisasioista ja arkkitehtuurista kiinnostuneet.

Aalto-ryhmän nuorille kierrosten merkitys syntyi muun muassa siitä, että he näkevät paikkoja, joista kaverit ovat kertoneet tarinoita ja he saavat uusia kokemuksia. Nuoret tekivät riippuvia mobileita, joiden avulla he myös pohtivat paikkojen merkitystä. Säynätsalon kirjasto ilmensi nuorille ”elämistä kirjojen keskellä.” Säynätsalon kunnantalolla työskenneltiin usean työpajan muodossa ja siitä syntyikin paikka, joka ilmensi ehkä uudella tavalla ylpeyttä omasta elinpiiristä. Kun ympäristö – ja arkkitehtuurikierrosta työstettiin, tuli voimakkaasti esille se, kuinka tärkeitä luonnonympäristöt olivat nuorille. Kalliot, rannat ja metsä nähtiin paikkoina, joissa pystyi rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen. Tämä näkökulma yhdistyi luontevasti Alvar Aallon luontonäkemykseen. Myös Aallolle luonto oli ihmisen hyvinvoinnin keskeisin lähde.