Alvar Aalto -kaupunkien johtajat kokoontuivat 1.–2.2.2018 Seinäjoella.
Vuosi sitten, Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2.2017 Jyväskylässä perustettuun Alvar Aalto -kaupunkien verkostoon kuuluu tällä hetkellä seitsemäntoista kaupunkia eri puolilta Suomea.

”Verkoston toiminta on lähtenyt käyntiin ilahduttavan aktiivisesti”, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh. ”Hyvin käynnistyneen verkoston tärkeimpiä tehtäviä on työskennellä sen eteen, että Alvar Aallon teokset saadaan säilymään parhaalla mahdollisella tavalla myös tuleville sukupolville. Aallon tuotanto on kivijalka ja yhdistävä tekijä, jonka ympärille yhteistyö rakentuu”. Verkostotapaamisia on kuluneen vuoden aikana järjestetty rakennusperinnön, arkkitehtuurimatkailun ja viestinnän asiantuntijoiden kesken. Verkosto ja sen jäsenkaupungit ovat ottaneet käyttöön oman logon ja aloittaneet yhteistyön valtakunnallisen Alvar Aalto -matkailureittihankkeen parissa.

Kuluneen vuoden aikana verkoston puheenjohtajakaupunkina on toiminut Jyväskylä. Nyt puheenjohtajuus siirtyi tapaamisen koollekutsujana toimineelle Seinäjoen kaupungille. ”Alvar Aalto -kaupunkien verkosto merkitsee Seinäjoelle tärkeää kumppaniverkostoa”, kertoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. ”Kaupungissa on usean vuosikymmenen aikana rakentunut ainutlaatuinen, Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus, sekä vuonna 1926 valmistunut Suojeluskuntatalo, jossa toimii nykyisin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Etelä-Pohjanmaalla on myös muuta Alvar Aallon tuotantoa 1920-luvun kohteista 1960-luvulla valmistuneisiin Alajärven kaupungintaloon, kirjastoon ja seurakuntataloon. Kuortaneella sijaitsee myös Alvar Aallon syntymäkoti.” Rasinmäki toivoo, että ”kaupungin puheenjohtajakaudella yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää ja syventää mm. matkailumarkkinoinnin ja rakennusperinnön osalta Seinäjoen ja muiden Alvar Aalto -kaupunkien kesken.”

Vuosittaisessa kaupunginjohtajien tapaamisessa Seinäjoella päätettiin, että verkostoon kutsutaan mukaan ulkomaisia kaupunkeja, joissa sijaitsee merkittäviksi luokiteltuja Alvar Aallon arkkitehtuurikohteita. Potentiaalisia Aalto-kaupunkeja ovat Aalborg (Tanska), Avesta ja Uppsala (Ruotsi), Bazoches-sur-Guyonne (Ranska), Beirut (Libanon), Berliini, Bremen, Essen ja Wolfsburg (Saksa), Cambridge ja St. Benedict (USA), Luzern (Sveitsi), Reykjavik (Islanti), Riola di Vergato ja Venetsia (Italia), Tartto (Viro) sekä Viipuri (Venäjä). Tilaisuudessa käytiin lämminhenkistä keskustelua vuoden 2017 toiminnasta ja tämänhetkisestä tilanteesta Alvar Aalto -kaupungeissa, sekä todettiin että aika on kypsä verkoston laajentamiselle.

Verkoston kansainvälinen ulottuvuus on luonteva, sillä Aallon suunnitelmista ulkomaille toteutettiin 1930–70-lukujen aikana useita, huomattavia kohteita. ”Tiiviissä valtakunnallisessa – ja tulevaisuudessa myös kansainvälisessä yhteistyössä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka Aallon rakennuksia kohdellaan, suojellaan ja korjataan”, mainitsee Tommi Lindh. ”Toiminnan laajeneminen ulkomaille osoittaa sen, että Alvar Aallon tuotannolla on paikkansa modernin arkkitehtuurin kansainvälisellä kentällä.”

Vuosittainen Alvar Aalto -kaupunkien kaupunginjohtajien tapaaminen järjestetään seuraavan kerran Turussa 31.1.–1.2.2019.

Lisätietoja
Johtaja Tommi Lindh
Alvar Aalto -säätiö
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi