Tiedote
Alvar Aallon syntymän 125 -juhlavuosi päivittää Aallon perinnön 2020-luvulle
1.2.2023
Lue lisää
9. 2.
maanantai
10. 2.
tiistai
11. 2.
keskiviikko
12. 2.
torstai
13. 2.
perjantai
14. 2.
lauantai
16. 2.
maanantai
17. 2.
tiistai
18. 2.
keskiviikko
19. 2.
torstai
20. 2.
perjantai
21. 2.
lauantai
23. 2.
maanantai
24. 2.
tiistai
25. 2.
keskiviikko
26. 2.
torstai
27. 2.
perjantai
28. 2.
lauantai
2. 3.
maanantai
3. 3.
tiistai
4. 3.
keskiviikko
5. 3.
torstai
6. 3.
perjantai
7. 3.
lauantai
9. 3.
maanantai
10. 3.
tiistai
11. 3.
keskiviikko
12. 3.
torstai
13. 3.
perjantai
14. 3.
lauantai
16. 3.
maanantai
17. 3.
tiistai
18. 3.
keskiviikko
19. 3.
torstai
20. 3.
perjantai
21. 3.
lauantai
23. 3.
maanantai
24. 3.
tiistai
25. 3.
keskiviikko
26. 3.
torstai
27. 3.
perjantai
28. 3.
lauantai
30. 3.
maanantai
31. 3.
tiistai
1. 4.
keskiviikko
2. 4.
torstai
3. 4.
perjantai
4. 4.
lauantai
6. 4.
maanantai
7. 4.
tiistai
8. 4.
keskiviikko
9. 4.
torstai
10. 4.
perjantai
11. 4.
lauantai
24. 4.
perjantai
25. 4.
lauantai
27. 4.
maanantai
28. 4.
tiistai
29. 4.
keskiviikko
30. 4.
torstai
2. 5.
lauantai
4. 5.
maanantai
5. 5.
tiistai
6. 5.
keskiviikko
7. 5.
torstai
8. 5.
perjantai
9. 5.
lauantai
11. 5.
maanantai
12. 5.
tiistai
13. 5.
keskiviikko
14. 5.
torstai
15. 5.
perjantai
16. 5.
lauantai
18. 5.
maanantai
19. 5.
tiistai
20. 5.
keskiviikko
21. 5.
torstai
22. 5.
perjantai
23. 5.
lauantai
25. 5.
maanantai
26. 5.
tiistai
27. 5.
keskiviikko
28. 5.
torstai
29. 5.
perjantai
30. 5.
lauantai
Alvar Aalto 1921
Alvar, Aino ja Elissa Aallolle oli ominaista pyrkimys kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa rakennuksen arkkitehtuuri ja sisätilat – valaistus, kalusteet, tekstiilit, sekä ulkotilat nivoutuvat lähes saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Aallon arkkitehtitoimistossa kaikki työskentelivät yhteisen päämäärän puolesta.
Aallon hengessä syntyy myös Alvar Aalto 125 -juhlavuosi – runsas tapahtumavuosi 2023, joka avaa värikkään kaleidoskoopin Aallon taiteelliseen tuotantoon, sekä aineelliseen ja henkiseen perintöön nykysuomalaisille. Täydentyvä tapahtumakalenteri on nyt avoinna!
Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa syntyneet kohteet ja Aaltojen muotoilu inspiroivat yhä edelleen uusia arkkitehti- ja muotoilijasukupolvia kaikkialla maailmassa.
Alvar Aalto (1898–1976) loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Alvar Aalto 1940-luvulla. Kuva Eino Mäkinen, Alvar Aalto -säätiö.
Aino Marsio valmistui arkkitehdiksi 1920. Aino Aalto työskenteli puolisonsa Alvar Aallon rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana vuosien ajan.

Aino ja Alvar Aalto laivan kannella Vierwaldstättersee-järvellä Sveitsissä 1920-luvun lopulla. Kuva Alvar Aalto -säätiö.
Arkkitehti Elissa Aalto (1922−1994) teki elämäntyönsä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa. Hän oli Alvar Aallon toinen puoliso ja kollega, josta tuli vuosien mittaan Aallon työtoveri, ajatusten tulkki ja välittäjä.

Alvar ja Elissa Aalto Maison Carrén olohuoneessa rakennustöiden loppuvaiheessa, 1959. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.
Alvar Aalto -säätiö vaalii arkkitehtina ja muotoilijana tunnetun Alvar Aallon sekä hänen puolisoidensa, Aino Aallon ja Elissa Aallon aineellista ja henkistä perintöä, tehden tunnetuksi myös suunnittelun taustalla vaikuttaneita ajatuksia.

Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 125 vuotta Alvar Aallon (1898−1976) syntymästä. Modernin suunnittelun uranuurtajat, arkkitehdit Alvar, Aino ja Elissa Aalto tekivät poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen uran sekä Suomessa että kansainvälisesti. Juhlavuoden aikana Alvar Aalto -säätiö tuo esiin – yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa – Alvar Aallon arkkitehtitoimiston (1923−1994) tarinaa ja töiden taustalla vaikuttaneita, yhä tänäkin päivänä ajankohtaisia ajatuksia.
Aalto2-museokeskus. Kuva: Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.