Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän myös rakennettuun kulttuuriperintöömme – historiallisiin rakennuksiin, arkeologisiin kohteisiin ja kulttuurimaisemiin. Alvar Aalto -säätiö on mukana kolmivuotisessa Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutos -hankkeessa 2024–2027, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutosten vaikutusten seurantaan sopivia menetelmiä kulttuuriperintökohteisiin. 

Valtakunnallisessa Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutonmuutos -hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusperintöön eri ilmastovyöhykkeillä Suomen olosuhteissa. Tietoa kerätään ns. tapaustutkimusten avulla ja mukana on 19 tutkimuskohdetta eri puolilta Suomea​, jotka edustavat eri aikakausien rakennusperintöä​ ja erilaisia rakennetyyppejä eri ilmastovyöhykkeillä. Tavoitteena on luoda seurantamenetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa yhtenäisellä tavalla tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakennusperintöön. Hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnetään rakennetun kulttuuriperinnön suojelun ja käytännön korjaustoimenpiteiden suunnittelussa sekä valtakunnallisen ohjeistuksen laatimisessa.

Hankkeen myötä syntynyt asiantuntijaverkosto voi hyödyntää seurantamenetelmää ja kehittää sitä edelleen hankkeen päätyttyä. Alvar Aalto -säätiöstä hankkeessa ovat mukana rakennustutkija Tom Lammi, arkkitehti Justiina Mäenpää ja konservaattori Susanna Pusa.

Tavoitteena turvata Aallon rakennusperinnön säilyminen tuleville sukupolville

Alvar Aalto -säätiö on mukana kolmella eri tapaustutkimuskohteella, jotka ovat Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva Alvar Aallon kotitalo (1935–36) ja Alvar Aallon ateljee (1954–1955, 1962–63) sekä Jyväskylän Säynätsalossa sijaitseva arkkitehdin kesähuvila, Muuratsalon koetalo (1952–54).

”Aallon kohteista valikoitui mukaan pienempikokoisia rakennuksia, mikä tukee osaltaan hankkeen tavoitetta tuoda seurantamenetelmä laajasti hyödynnettäväksi mahdollisimman monille rakennuksen omistajille,” kertoo Alvar Aalto -säätiön rakennustutkija Tom Lammi.

Alvar Aalto -säätiö tekee hankkeeseen liittyen olosuhdeseurantaa Alvar Aallon kotitalolla, Alvar Aallon ateljeessa ja Muuratsalon koetalolla. Kosteutta ja lämpötilaa seuraavien anturien avulla kerätään olosuhdetietoa koko hankkeen ajan ja saatavaa tietoa hyödynnetään ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin olosuhteisiin varautumisessa. ”Olosuhteiden seuraaminen dataloggereilla on tärkeä lisäys keinovalikoimassa rakennusperinnön pitkäjänteistä kunnossapitoa ajatellen”, kertoo Lammi. 

Hankkeen aikana tutkitaan myös Aallon toimiston kohteissa aiemmin tehtyjä korjaustöitä, joilla on mahdollisesti ilmastoriskien kannalta vaikutusta rakennusten ja rakennusosien vikasietoisuuteen. Tavoitteena on saada tietoa siitä, kuinka vaalia ja hoitaa rakennusperintöä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa ja näin taata sen säilyminen tuleville sukupolville.

Alvar Aallon kotitalo, Alvar Aallon ateljee ja Muuratsalon koetalo ovat mukana 13 Aalto-kohdetta käsittävässä Aalto Works -ehdotuksessa, joka on jätetty Unesco:n maailmanperintökomitealle alkuvuonna 2025 ja josta odotetaan päätöstä heinäkuussa 2026.

Alvar Aalto -säätiön konservaattori Susanna Pusa maalaamassa puupaneleita Alvar Aallon ateljeen luoteisseinällä kesällä 2025. Neliosainen koekenttä liittyy Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutos -hankkeeseen, jossa säätiö on mukana osatoteuttajana. Kuva Tom Lammi.

Hankkeen tulokset ja seurantamenetelmä palvelevat rakennusperinnön hoitoa tulevaisuudessa

Hankkeen aikana kerätään tietoa mukana olevien kohteiden ominaispiirteistä ja paikallisista erityispiirteistä, alueellisista ilmastomuutoksen havainnoista ja ennusteista sekä mikroilmaston vaikutuksesta. Tapaustutkimusten myötä saatuun tietoon pohjautuen kehitetään seurantamenetelmä, jonka on tarkoitus palvella mahdollisimman laajasti valtakunnallisten rakennusperintökohteiden omistajia ja hallinnoijia. Seurantamenetelmän kehittämisessä otetaan huomioon kohteiden erilaisuus ja ylläpitäjätahojen vaihtelevat resurssit. Hanke päättyy maaliskuussa 2027 ja seurantamenetelmä tulee kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville Museoviraston ylläpitämälle Korjaustaito.fi -sivustolle.

Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutos -hankkeen toteuttavat Suomenlinnan hoitokunta, Museovirasto, Alvar Aalto -säätiö ja Oulun yliopisto. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Euroopan neuvoston osarahoittama hanke kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaan. Tutustu hankkeeseen ja siihen liittyviin raportteihin täällä. 

Alvar Aalto -säätiö edistää Alvar Aallon rakennusperinnön säilymistä. Säätiön rakennusperintöosasato tekee rakennushistoriaselvityksiä ja -inventointeja sekä arkkitehtonisten suojeluarvojen selvityksiä ja tarjoaa asiantuntija-apua Aallon rakennusten korjaushankkeissa ja niiden ylläpitoon liittyvissä kysymyksissä. Se pyrkii löytämään parhaat suunnitteluratkaisut, korjaustavat ja materiaalit Aallon alkuperäistä arkkitehtuuria ja tavoitteita kunnioittaen. Säätiöllä on käytössään laaja, Aallon arkkitehtitoimiston alkuperäispiirustusten arkisto, sekä valokuva- ja rakennusdokumenttiarkisto, joita hyödynnetään korjausten suunnittelussa. 

Lue lisää Alvar Aalto -säätiön rakennusperintötyöstä hankkeessa täältä.

Tiedustelut: Alvar Aalto -säätiö
Rakennustutkija Tom Lammi
puh. 040 355 9049
tom.lammi@alvaraalto.fi

Arkkitehti Justiina Mäenpää
puh. 040 567 5600
justiina.maenpaa@alvaraalto.fI

Konservaattori Susanna Pusa
puh. 044 558 7348
susanna.pusa@alvaraalto.fi

Alvar Aallon ateljee(1954–55; 1962–63), Helsinki. Kuva Rauno Träskelin, Alvar Aalto -säätiö.