Kalenteri

4. 5.

maanantai

5. 5.

tiistai

6. 5.

keskiviikko

7. 5.

torstai

8. 5.

perjantai

9. 5.

lauantai

10. 5.

sunnuntai

11. 5.

maanantai

12. 5.

tiistai

13. 5.

keskiviikko

14. 5.

torstai

15. 5.

perjantai

16. 5.

lauantai

17. 5.

sunnuntai

”Ensin koivut rupesivat häviämään ja vähitellen kauniit puurakennukset. Tuli kehitys, autojen aika, sitten vielä lentokentän kokoiset parkkipaikat ja laatikkomarketit. Ennen oli tehtaatkin nätimpiä kuin kerrostalot nykyään.”

Haikaillessamme nykyajan tieltä väistyneiden puukaupunkien kadonneita rakennuksia tulemme kenties unohtaneeksi, että taajamien ajan saatossa kerroksittain muotoutunut rakennuskanta kertoo arkkitehtuurin kielellä yhteiskunnan kehityksestä sekä vallalla olleista arvostuksista ja ihanteista. Rakennusten sommittelusta, tilajäsentelyistä sekä väri-  ja materiaalimaailmasta voi lukea suunnittelun ja rakentamisajankohdan historiaa ja aikakaudelle tyypillisiä tarinoita.

Alvar Aalto -museon Galleriaan koottu näyttely kertoo lähiympäristömme tavallisista rakennuksista ja keskisuomalaisen rakentamisen ilmiöistä 1940-luvulta 2000-luvulle. Näyttämölle pääsevät kyläkeskustojen ensimmäiset kerrostalot, vehmaiden maisemien ympäröimät tyyppitaloalueet, lääkäritalot ja yhteiskoulut sekä seurakuntakeskukset ja ostoskeskusten helmet.

Ajallisesti näyttely jakautuu sotien jälkeisiin 1940-50 -lukujen asutuskysymyksiin ja jälleenrakennusvuosiin, 1960-70 -lukujen yhteiskunnallista murrosta ilmaiseviin julkisen rakentamisen ja asuntosuunnittelun vuosikymmeniin sekä edellisiä seuranneeseen 1980-90 -lukujen taloudellisen  vaurastumisen  ja laman aikakauteen. Näyttely luo lopuksi silmäyksen myös nykyhetkeen, jossa korostuvat toisaalta asumisen yksilöllisen ilmaisun valtakausi, mutta myös yhä voimistuva ekologinen ajattelutapa.

Näyttely pohjautuu Keski-Suomen museon  kokoamaan tutkimusmateriaaliin, joka on kerätty Keski-Suomen modernin rakennusperinnön  inventointihankkeessa vuosina 2012-2014.  Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki Keski-Suomen kunnat. ”Modernin rakennusperinnön inventointihanke on ollut uraauurtava maakunnallisesti ja esimerkillinen myös valtakunnallisesti, tukeutuen Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hankkeeseen”, kertoo työskentelyssä tiiviisti mukana ollut maakunnallinen rakennustutkija Päivi Andersson Keski-Suomen museosta.

Inventoinnissa, kuten myös näyttelyssä esiteltävissä kohteissa esiin nousevat erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden synnyttämät rakennustyypit, eli ns. hyvinvointi-Suomen rakentaminen.

Multian kirkonkylä 1950-luvulla. Kuva Keski-Suomen museo, Antti Pänkäläinen 1950-56.

 

Hankasalmen Asemankylän Sepäntien ympäristön 1940-50-luvuilla rakennettuja tyyppitaloja. Kuva Keski-Suomen museo, Nina Moilanen 2012.

 

Arkkitehti Kosti Torppen suunnittelema Voionmaan koulu (ent. tyttölyseo) 1958. Kuva Keski-Suomen museo, Seppo Turpeinen 1958.

 

Tyyppitaloista metsälähiöiden elementtirakentamiseen 
Näyttelytarinan aloittaa  itseoikeutetusti  jälleenrakennuskauden tyyppitalo, johon kiteytyvät sotien jälkeinen asuinalueiden kaavoitus ja asuntotuotannon kehittäminen. Valtakunnan kärkiarkkitehtien johdolla suunnitellut harjakattoiset, lautaverhoillut ja hartiavoimin rakennetut puolitoistakerroksiset tyyppitalorivistöt ovat taajama-alueiden tuttuakin tutumpia näkymiä. ”Kaupunkeihin suunniteltiin samaan aikaan 3-5 kerroksisia tiilimuurattuja, pinnaltaan rapattuja kerrostaloja, joiden kiinnostava kokonaisuus löytyy Jyväskylän Yläkaupungin ruutukaava-alueelta”, mainitsee Keski-Suomen museon rakennustutkija Saija Silen.

Tyyppitalojen ja kaupunkikerrostalojen kasvatit kulkivat kaupunkien kivikouluihin tai maaseutujen puurakenteisiin opinahjoihin. 1950-luvulla maisemaan kohonneen uuden keskikäytäväkoulun saattoi tunnistaa julkisivussa sijaitsevista päätyikkunoista. Kansakoulujen rakentamisen huippuaika osui suurten ikäluokkien vuosiin 1949-55 ja rakentamiseen käytettiin sekä tyyppipiirustuksia että arkkitehtien yksilöllisiä suunnitelmia.

Kirkonkyliä ja taajamia leimasivat 1950-luvulla pääväylien varrelle rakennetut pienimittakaavaiset pankki- ja liikerakennukset, joissa yhdistyivät usein alakerrosten liiketilat ja ylempien kerrosten toimihenkilöiden asunnot. Keskusta-alueiden reunoille rakennettiin vuosikymmenen aikana useita siunauskappeleita ja kirkkoja, joille oli tyypillistä julkisivujen karkea rappaus, liuskekivestä  tehdyt yksityiskohdat sekä sisä- ja ulkotilojen yhteys. Sakraalia tunnelmaa korostettiin sivuikkunoiden kautta tilaan lankeavalla luonnonvalolla. Kappeleiden ja kirkkojen suunnittelijoina olivat useimmiten valtakunnan tunnetut arkkitehdit kuten Elsi Borg, Erkki Huttunen, Bertel  Stömmer ja Mikael  Nordenswan.

1960-luvun maaltamuuton myötä tarvittiin kaupunkeihin uusia asuinalueita, joiden rivi- ja kerrostalosuunnittelussa hyödynnettiin moduulirakentamista ja elementtitekniikkaa. Valtakunnallisesti merkittävinä modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen alueina kohosivat Jyväskylään Viitaniemen puutarhamainen kaupunginosa sekä Kortepohja, jossa sovellettiin ns. kompaktikaupunkiajatusta. 1970-luku oli aluerakentamisen aikaa ja silloin rakennettiin kasvavia asutuskeskuksia, ”metsäisiä lähiöitä”, joiden läheisyyteen sijoitettiin kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja. Uusi peruskoulujärjestelmä toi koulusuunnitteluun mukaan mm. tilojen monikäyttöisyyden, 1970-luvun väriteoriat sekä suuret, maisemaan avautuvat ikkunat. Uudet seurakuntakeskukset olivat lähiöiden ja asutuskeskusten monitoimitiloja, joissa yhdistyivät mm. erilaiset  kokoontumis-, kerho ja juhlatilat.

Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema Säästöpankin liikerakennus Äänekosken Suolahdessa 1946. Kuva Keski-Suomen museo, Aada Mustonen. Kuvankäsittely Maija Holma.

 

Arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnittelema Keuruun Haapamäen kirkko 1953. Kuva Keski-Suomen museo, Niina Moilanen. Kuvankäsittely Maija Holma.

 

Arkkitehti Bengt Lundtstenin suunnittelemia Kortepohjan pienkerrostaloja ja rivitaloja, 1964-68. Kuva Keski-Suomen museo, Saija Silen. Kuvankäsittely Maija Holma.

 

Vapaa-ajan elämyspuistot ja päiväkotien värikkäämpi arki
Lisääntyneen vapaa-ajan  myötä kesämökkien rakentaminen yleistyi 1970-luvuilla. Autokannan kasvu ja tieverkoston kehittyminen  edistivät moottorimajojen eli motellien rakentamista. Luonnossa liikkuminen ja retkeily yleistyivät vapaa-ajanviettotapoina ja johti leirintäalueiden sekä erilaisten leiri- ja kurssikeskusten rakentamiseen. ”Puhdas luonto oli Keski-Suomen läänin suunnitelmallisen matkailun vetovoimatekijä ja tänne syntyikin eräänlainen ”korpihotellien koti” mm. Rantaloma Oy:n (nyk. Rantasipi -ketju) perustamisen myötä”, kertoo rakennustutkija Saija Silen.

Energiakriisin jälkeinen 1980-luvun talous- ja elinkeinoelämän nousukausi näkyi mm. liikerakentamisessa taajamien laitamille rakennettuina uudenlaisina kauppakeskuksina, automarketteina sekä tehtaanmyymälöinä. Kuntien panostus matkailun edistämiseen synnytti 1980-luvulta lähtien Keski-Suomeen erilaisia vapaa-ajanviettopaikkoja ja elämyspuistoja, kuten mm. Kivikaudenkylä Saarijärvellä, Saunakylä Muuramessa, Viherlandia, Suolahden Höyryveturipuisto ja laskettelukeskukset Muuramessa, Jämsässä, Saarijärvellä, Hankasalmella.

Päiväkotirakentaminen oli Keski-Suomessa 1980-90 -lukujen ilmiö, jonka leikittelevän arkkitehtuurin erikoisuuksia olivat sisä- ja ulkotilojen yhteneväisyys sekä tilojen pedagogiset toiminnot uima-altaineen, sisäliukumäkineen ja erilaisine leikkikoloineen.  Keskustojen reuna-alueille 1980-90 -luvuilla ahkerasti rakennettujen asuinalueiden  katunäkymiä hallitsivat tiiliset omakotitalot. 1990-luvulla omakotirakentamisessa yleistyivät maalatut lautaverhoukset, vaihtelevan kokoiset ikkunat, katokset, syvennykset ja erkkerit, samalla kun valmistalopakettien suosio kasvoi.

Myös kerrostalojen  julkisivujen pintakäsittely monipuolistui. ”Jyväskylässä Kuokkalan asuinalue on 1980-2000 -lukujen tutustumisen arvoinen, modernin rakentamisen moni-ilmeinen ulkoilmamuseo, josta löytyy myös Jyväskylän vuoden 1985 Asuntomessualue”, vinkkaa Saija Silen. Vuosituhannen vaihteen  asuntorakentamisessa  on tullut esiin arvojen moninaistuminen – toisaalla painotetaan asumisväljyyttä ja yksilöllistä suunnittelua, toisaalla ekologista ajattelua ja yhteisöllisiä asumisen ratkaisuja. Sisätilojen laajentaminen ulospäin erilaisilla  parveke- ja terassilasituksilla on mahdollistanut uudenlaisten oleskelu- ja viljelytilojen käyttöönoton.

Kahden museon yhteistyössä tuottaman näyttelyn käsikirjoituksesta on vastannut  rakennustutkija Saija Silen Keski-Suomen museosta  ja näyttelyn visuaalisen ilmeen on luonut  valokuvaaja Maija Holma Alvar Aalto -museosta.   Keski-Suomen modernia rakennusperintöä avataan yleisölle asiantuntijaluennoilla, opastetuilla kaupunkikierroksilla sekä erilaisissa tapahtumissa. Lisätietoa oheisohjelmasta.

Arkkitehdit Erkki Kantonen ja Niilo Hartikainen suunnittelivat Hotelli Summassaaren Rantaloma Oy:lle v. 1968-74 Saarijärvelle. Kuva Keski-Suomen museo, Sini Saarilahti 2013. Kuvankäsittely Maija Holma.

 

Arkkitehtuuritoimisto Moilanen & Jääskeläisen suunnittelema Tuulenkylä-yhteisö Jyväskylän Kuokkalassa, 1985. Kuva Keski-Suomen museo, Ulla Pohjamo 2012. Kuvankäsittely Maija Holma.

 

Arkkitehti Antti Eskelisen suunnittelema Jokelan päiväkoti Jyväskylässä 1982. Kuva Keski-Suomen museo 2014.

 

Lisätiedot:
Rakennustutkija Saija Silen, Keski-Suomen museo
puh. 040  355 9162
saija.silen@jkl.fi 

Lehdistökuvat:  
Vt. tiedottaja Mirkka Vidgrén, Alvar Aalto -museo ja -säätiö
puh. 040  168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi 

Epätavallisen tavallista – Keski-Suomen moderni rakennusperintö   
Alvar Aalto -museon Galleriassa 16.3. – 20.5.2018  
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä