Alvar Aalto -säätiön strategia on uudistunut kohtaamaan tulevaisuuden toimijoita, alan ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä suuria yleisöjä uusien sisältöjen ja palvelujen myötä. Alvar ja Aino Aallon merkittävä kansainvälinen tunnettuus arkkitehtuurin ja muotoilun alueilla on muodostunut osaksi pohjoismaista modernia identiteettiä.

Arkkitehti ja akateemikko Alvar Aalto on yksi keskeisimmistä, suomalaisista vaikuttajista kautta aikojen. Hänen rakennuksenansa ovat laajalti kansainvälisesti tunnettuja. Finlandia-talon avautuminen mittavan korjauksen jälkeen tulee osaltaan tuomaan Helsinkiin vierailijoita eri puolilta maailmaa tulevina vuosina. Aallon kohteet ovat olleet vuosittain eräs kiinnostavimpia kohteita kulttuurimatkailun saralla. Finlandia-talo on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Unescon maailmanperintöesityksen kolmentoista Alvar Aallon arkkitehtuurikohteen sarjan uskotaan vahvistuvan kesällä 2026. Merkittävä avaus kansainvälisellä museokentällä Suomessa tulee olemaan Helsinkiin vuonna 2030 avautuva uusi Arkkitehtuuri- ja Designmuseo. Tässä toimintaympäristössä Alvar Aalto -säätiö haluaa olla aktiivisena toimijana ja vaikuttajana myös jatkossa.

Alvar Aalto -säätiö on lähtenyt strategiatyössään vahvistamaan rooliaan myös uudistuvassa museokentässä. Eräs keskeisimpiä toimenpiteitä on Alvar Aalto -museon toiminnan kehittäminen. Tässä tehtävässä aloittaa kansainvälisen museoalan pitkän linjan ammattilainen, Jukka Savolainen, joka ottaa vastatakseen Alvar Aalto -museotoiminnan. Museotoimen rinnalla Alvar Aallon rakennusperintötyön sekä Alvar Aalto -akatemian merkitys tulee korostumaan entisestään.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh on erityisen tyytyväinen Jukka Savolaisen sitoutumisesta säätiön tulevaisuuden strategiaan: ”On hienoa saada Jukan kaltainen museoalan ammattilainen rakentamaan Alvar Aalto -museon tekemistä, kulttuuria sekä sisältöjä yhdessä tiiminsä kanssa.”

Alvar Aalto -säätiön uusi museonjohtaja Jukka Savolainen toteaa: “Museot ovat tänä päivänä yhä enemmän kohtaamispaikkoja ja olohuoneita, joissa erilaiset yhteisöt ja ihmiset voivat kohdata kulttuurin äärellä, inspiroituen ja oppien. Yhteiskunnan tarpeiden ja odotusten muuttuessa myös museoiden tulee muuttua.  Alvar Aalto -museo haluaa kehittää toimintaansa vastaamaan näitä muuttuvia odotuksia. Alvar Aalto -museo tulee olemaan aktiivisempi toimija ja keskustelija Alvar Aallon valtaisan, kansainvälisesti uniikin perinnön ympärillä, nostaen humaanin suunnittelun merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, niin historiallisesti kuin tänäkin päivänä.”

“Alvar Aalto on kiistatta yksi maailman merkittävimpiä arkkitehteja. Hän oli rakentamassa ja suunnittelemassa modernia yhteiskuntaa, joka toi humaanin ihmislähtöisen ajattelun yhteiskuntaan, aikakautena, jossa oli samoja epävarmuuden haasteita, kuin meillä on nyt. Osin näistäkin syistä Aalto on ajankohtaisempi kuin koskaan. Alvar Aallon kansainvälinen merkitys ja hänen suunnittelufilosofiansa avaaminen on tärkeää. Museo tulee olemaan yhä vahvemmin kansainvälinen toimija, joka katsoo maailmaa Alvar Aallon hengessä maailmankansalaisena, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin”, jatkaa Savolainen.

”Säätiön rakennusperintötyössä kääntyy nyt uusi lehti. Suomen valtion esitys Aalto-sarjan liittämiseksi UNESCO:n Maailmanperintöluetteloon muuttaa kansallista painotusta vahvasti modernin arkkitehtuurin arvostamisen suuntaan. Aalto-säätiöllä on keskeinen rooli sarjan koordinaattorina, mikäli esitys hyväksytään Maailmanperintökomiteassa kesällä 2026. Riippumatta päätöksen sisällöstä valmistautuminen uuteen tilanteeseen on aloitettava nyt heti”, toteaa Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

”Vaikutukset ovat moninaisia. Maailmanperintölistaus lisää suuren yleisön kiinnostusta Aino, Elissa ja Alvar Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua kohtaan. Laajemmin ajateltuna Aallon koko tuotanto ja skandinaavinen moderni yhteiskunta saavat lisää näkyvyyttä”, jatkaa Lindh.

Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallinen vastuumuseo aloitti uuden museolain myötä vuonna 2020. Säätiön rooli vastuumuseotyössä on selkiytynyt ja saanut erilaisia toiminta-alueita tänä aikana. Maailmanperintöstatus toisi tullessaan edelleen uusia tehtäviä ja palvelutarpeita Aallon perinnön vaalimiseksi. Säätiö haluaa olla tässä tilanteessa hyvin valmistautunut ja tukemassa kaupunkien ja toimijoiden roolia osana maailmanperintöä.

”Säätiö on ollut perustamassa kansainvälistä Aalto-kaupunkien verkostoa, Aalto-koulujen verkostoa sekä Euroopan Neuvoston Alvar Aalto -reittiä. Nämä ovat osaltaan olleet tärkeää pohjatyötä tulevalle säätiön koordinaattoritoiminnalle”, kertoo Lindh.

Tehtävää on paljon, mutta Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh ja Alvar Aalto -museon uusi johtaja Jukka Savolainen kokevat olevansa merkittävän uuden vaiheen äärellä.

Alvar Aalto -säätiö huolehtii arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön säilymisestä sekä edistää toiminnallaan Aallon töiden ja suunnittelun taustalla vaikuttaneiden ajatusten tunnettuutta.

Lisätietoja:
Alvar Aalto -säätiö
Toimitusjohtaja Tommi Lindh
+358 44 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi

Museonjohtaja Jukka Savolainen
+358 50 307 0455
jukka.savolainen@alvaraalto.fi

Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
+358 50 353 4054
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi

 

Wolfsburgin kulttuurikeskus, auditorio (1958-62), Saksa. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.
Tommi Lindh ja Jukka Savolainen Alvar Aallon ateljeessa. Kuva Mirkka Vidgrén.