”Ihminen on kautta historian jättänyt jälkensä niin maisemaan, rakennettuun ympäristöön, esineistöön kuin kulttuuriinkin. Ajan ja ihmisen toiminnan myötä nämä todisteet menneisyyden saavutuksista hämärtyvät ja lopulta katoavat kokonaan. Vaalimalla niitä ihmiskunnan yhteisenä perintönä me voimme ymmärtää menneisyyttä ja säilyttää tärkeää tietoa tuleville sukupolville.”
Anna ja Eugeni Bach

Aalto2:n “Ihmisen jäljet – maailmanperintöä” -näyttely avaa uuden museokeskuksen ovet yleisölle 27.5.2023 Jyväskylän Ruusupuistossa. Näyttely valottaa menneisyyden perintöä ja pohtii sen kautta nykyhetkeä ja tulevaa – mitä jälkiä meidän ajastamme jää jälkipolville? Kokonaisuus on esillä Aalto2-museokeskuksessa viiden näyttelyn sarjana, joka avaa rakennetun perinnön ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta.

Ihmisen jäljet – maailmanperintöä
Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhdessä tuottama avausnäyttely esittelee sekä aineellista että aineetonta perintöä Kiinan muurilta suomalaisen saunakulttuurin kautta moderniin arkkitehtuuriin liittäen sen Alvar Aallon töihin. Näyttelyn kuratoinnista ja näyttelyarkkitehtuurista vastaa suomalais-espanjalainen arkkitehtiduo Anna ja Eugeni Bach. Kokonaisuuden viisi näyttelyä valottavat osaltaan perinnön käsitettä: Maailmanperintö, Tunnetut, Suomalainen saunakulttuuri, Suomi ja maailma, Modernit.

Maailmanperintö / 27.5.2023 – 7.1.2024
Maailmanperintökohteet kuuluvat kaikille kansoille maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kohteet kertovat kulttuurien ja luonnonilmiöiden monimuotoisuudesta ja ovat konkreettinen todiste ihmisen ja luonnon välisestä siteestä. Näyttely kertoo Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn tehtävästä etsiä, tunnistaa, suojella ja säilyttää ihmiskunnalle merkittävänä pidettyä kulttuuri- ja luonnonperintöä kaikkialla maailmassa.

Tunnetut / 27.5.2023 – 7.1.2024
Näyttely nostaa esiin kymmenen merkittävää maailmanperintökohdetta eri puolilta maailmaa. Ne ovat nousseet maailmanmaineeseen massaturismin ansiosta viime vuosisadalla, mutta silti kävijät tutustuvat niihin usein vain pintapuolisesti ymmärtämättä niihin kätkeytyvää historiaa ja muuta tietoa.

Suomalainen saunakulttuuri / 27.5.2023 – 21.1.2024
Näyttelyssä pohditaan, mikä on suomalaisen saunan salaisuus, sen vuosituhannen kestänyt taika. Suomalaisille sauna kuuluu arkeen ja juhlaan kaikkina vuodenaikoina. Se on osa suomalaista elämäntapaa ja elämisen ympäristöä. Sauna on aina ollut pyhä paikka ja nykyisessäkin kiireisessä elämänrytmissä siellä rauhoitutaan ja pestään arjen kiire pois, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Saunominen on osa suomalaista kulttuuria myös löylyhuoneiden ulkopuolella: runot, laulut ja leikit ovat vieneet suullisesti sanaa saunasta eteenpäin sukupolvien ajan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsy tunnistaa ja osaltaan myös turvaa suomalaisille rakkaan paikan saunan säilymisen maailman muutoksissa ja antaa koko maailmalle mahdollisuuden tutustua tähän ainutlaatuiseen suomalaiseen tapaan elää.

Suomi ja maailma / 27.5.2023 – 7.1.2024
Suomessa on seitsemän UNESCOn maailmanperintökohdetta: Struven ketju, Merenkurkun saaristo, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Vanha Rauma ja Suomenlinnan merilinnoitus, joiden rinnalla esitellään vastaavia kohteita eri puolilta maailmaa. Rinnakkaiskohteissa on merkittäviä yhteisiä piirteitä suomalaisten kohteiden kanssa, mikä auttaa sijoittamaan ne globaaliin kontekstiin. Se kertoo, että maailma on kokonaisuus, josta meidän on pidettävä huolta.

Modernit / 27.5.2023 – 15.10.2023
Yksi esimerkki kulttuurin kehityksestä viimeisen sadan vuoden aikana on uusien rakennusmateriaalien ja -tekniikoiden mahdollistama moderni arkkitehtuuri, joka liittyy olennaisesti 1900-luvun yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen. Näyttelyosion tarkoitus on herättää keskustelua siitä, mikä on modernia maailmanperintöä nyt ja tulevaisuudessa. UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluu jo monia viime vuosisadan merkittävimpiä arkkitehtuurikohteita, mutta edelleenkään kaikkia keskeisiä kohteita ei luettelossa ole mukana. Näyttely liittää maailmanperintöluettelossa jo mukana olevat arkkitehtuurikohteet Alvar Aallon poikkeukselliseen elämäntyöhön.

PYSYVÄT NÄYTTELYT
Aalto2-kokonaisuuteen kuuluvat myös Alvar Aalto -museon uusi perusnäyttely sekä Keski-Suomen museon pysyvä näyttely.

AALTO – työ ja elämä
Alvar Aalto -museon uudessa pysyvässä näyttelyssä ”AALTO – työ ja elämä” museovieras pääsee tutustumismatkalle Alvar Aallon (1898–1976) elämään ja tuotantoon. Aalto tunnetaan arkkitehtina ja muotoilijana, jonka rinnalla työskentelivät arkkitehtipuolisot Aino Aalto (1894–1949) ja Elissa Aalto (1922–1994), mutta myös laaja joukko toimiston arkkitehteja ja merkittäviä yhteistyökumppaneita.

Alvar Aallon mukaan arkkitehtuurilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan ratkaista ihmiselämän ja yhteiskunnan probleemeja, sillä arkkitehdin velvollisuus oli palvella pientä ihmistä. Näyttely pureutuukin pintaa syvemmälle – itse suunnittelun prosessiin – jossa jokainen suunnittelutehtävä oli uusi probleemi. Sen ratkaisemiseen arkkitehti paneutui kokonaisvaltaisella otteella, olipa työn alla sitten valaisin, kaupunkikeskus tai kokonainen jokilaakso. Aallon aineellinen ja henkinen perintö muodostaa hämmästyttävän laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, josta todistaa noin 200 toteutunutta rakennusta sekä lukuisat edelleen tuotannossa olevat, klassikoiksi muodostuneet huonekalut, valaisimet ja lasiesineet.

Näyttelykokemus rakentuu Aallon kiehtovan elämäntarinan lisäksi Alvar Aalto -säätiön kokoelmiin kuuluvista arkkitehtuuripiirustuksista, kirjeistä, valokuvista, pienoismalleista ja muotoilukokoelman esineistä. Se tarjoaa tietoa ja elämyksiä niin Aaltoon syvällisesti perehtyneille kuin heille, jotka nyt ensi kertaa tutustuvat arkkitehtuurin ja muotoilun rikkaaseen maailmaan.

Näyttelyarkkitehtuurista vastaa arkkitehti Asmo Jaaksi (JKMM Arkkitehdit Oy) ja graafisesta ilmeestä Tiina Ekosaari. Asettelu jättää tilaa näyttelysalin kauniille arkkitehtuurille Aallon suunnittelemine revontuliseinineen – ja siten elämykselliselle tilakokemukselle osana näyttelyvierailua.

Näyttelyä ovat tukeneet Alva, Artek ja Saastamoisen säätiö.

Keskisuomalaisuutta etsimässä
Mitä ihmettä on se keskisuomalaisuus? KeMun pysyvässä näyttelyssä ollaan keskisuomalaisuuden jäljillä aina esihistoriasta vuoteen 2000. Näyttelystä löytyy monipuolisesti katsomista, kuunneltavaa ja tekemistä kaiken ikäisille. Näyttelyssä voi esimerkiksi kuunnella muistoja ja kertomuksia, ihmetellä ja ihailla muuttuvaa keskisuomalaista elämisen ympäristöä, piipahtaa elokuvissa, lueskella sarjakuvaa Jyväskylän perustamisvaiheista, fiilistellä savusaunan, urheilun tai räpin tunnelmia. Ja miltäpä tuntuisi kokeilla 1960-luvun tanssin taikaa jukeboxin tunnelmissa? Lapset voivat pelata entisajan pelejä, käydä markkinoilla, hyppiä ruutua tai kokeilla, miten onnistuisi oman kalliomaalauksen teko nykytekniikalla. Entä miltä näyttääkään matka Alvar-pojan opastamana yli sadan vuoden takaiseen Jyväskylään? Löytyypä näyttelystä myös kaksi isoa pienoismallia Jyväskylän kaupungista.

Aalto2-museokeskus on uusi arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön kohtaamispaikka Jyväskylässä. Se avautuu toukokuussa 2023 Alvar Aalto 125-juhlavuoden kunniaksi.

Tutustu Aalto2-museokeskukseen täällä.

 

Lisätietoja:
Alvar Aalto -säätiö
Mari Murtoniemi, intendentti
puh. 040 355 9162
mari.murtoniemi@alvaraalto.fi 

Keski-Suomen museo
Ilja Koivisto, intendentti
puh. 050 311 8879
ilja.koivisto@jyvaskyla.fi

Mediatiedustelut: 
Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi 

Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius
puh. 040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius@jyvaskyla.fi