Alvar Aallon ateljee ja sen piha-alue on suojeltu rakennussuojelulailla Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä 15.10.2024. Arkkitehtitoimistoksi vuonna 1955 valmistuneella (laajennus 1962–63) ateljeerakennuksella on merkittävä rooli valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustetun Alvar Aallon rakennustaiteen syntysijana. Kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ateljee edustaa 1950–60 -lukujen arkkitehtitoimistorakentamista. Pääosa toimiston aikaisesta, vuosikymmenten aikana kertyneestä irtokalustuksesta on myös säilynyt erinomaisesti, ja osa nyt suojeltua kokonaisuutta – ensimmäisenä Aalto-kohteena Suomessa.

Alvar Aallon arkkitehtitoimiston työtehtävien lisääntyessä 1950-luvulta lähtien, alkoivat arkkitehdin kotitalon (valm. 1936) yhteyteen rakennetut toimistotilat käydä ahtaiksi, ja tarvittiin lisää työskentelytilaa. Alvar Aallon ateljee rakennettiin Helsingin Munkkiniemeen, noin puolen kilometrin päähän kotitalosta. Rakennus palveli arkkitehtitoimistona vuoteen 1994 asti. Elissa Aalto johti toimistoa puolisonsa kuoleman jälkeen, vuosina 1976–1994. Tämän jälkeen ateljee on ollut alkuperäistä vastaavassa käytössä Alvar Aalto -säätiön toimistotilana.

Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus on monikerroksinen kokonaisuus sisätiloineen ja irtaimistoineen. Se edustaa aikakautensa arkkitehti/taiteilijatalosuunnittelua Helsingin Munkkiniemen huvila-alueella. Nyt vahvistetulla suojelupäätöksellä turvataan rakennuksen ainutlaatuiset, kulttuurihistorialliset sisätilat, ja niiden muodostamat tilasarjat.

Kokeellisen suunnittelun paikka ja nykyinen arkkitehtuurinähtävyys

Aallon itselleen suunnittelema toimistorakennus ilmentää arkkitehdin käsityksiä ihanteellisesta työskentely-ympäristöstä. Ateljeen monimuotoiselle arkkitehtuurille on ominaista sisä- ja ulkotilojen luonteva linkittyminen toisiinsa, sekä luonnonvalon ja ilmansuuntien hyödyntäminen tilojen valaisussa. Kohteen käsityövaltaisesta rakennusperinnöstä kertoo osaltaan rakentamisajankohdalle tyypillisten materiaalien käyttö, joka muodostaa harkitun, rikkaan ja hyvin vaalitun kokonaisuuden. Rakennuksen erikoisuutena voidaan pitää pengerrettyä sisäpihaa amfiteattereineen.

Rakennuksella on oma, tärkeä paikkansa Aallon suunnittelutyön kronologiassa. Ateljeeseen liittyy lukuisia yksityiskohtia, sekä kiinto- ja irtokalusteita ja valaisimia. Osa rakennuksen valaisimista on muihin kohteisiin kehiteltyjen mallien prototyyppejä ja variaatioita. Alvar Aallon ateljee on aikanaan ollut sekä arkkitehtisuunnittelun tyyssija, että eräänlainen kokeellisen rakentamisen paikka.

Tänä päivänä ateljee on vakiinnuttanut asemansa tunnettuna arkkitehtuurinähtävyytenä ja museokohteena Helsingissä, johon voi tutustua opastetuilla kierroksilla.

Matkalla kohti Unescon maailmanperintöä

Museovirasto valmistelee parhaillaan kolmestatoista (13) Alvar Aallon suunnittelemasta kohteesta muodostuvaa Aalto Works -maailmanperintöesitystä yhdessä kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden, Alvar Aalto -säätiön sekä kohdesarjan osallisten, omistajien ja käyttäjien kesken. Ehdotus on määrä toimittaa Unescon maailmanperintökomitealle tammikuun loppuun 2025 mennessä. Ateljee kuuluu Aallon arkkitehtuuria edustavaan sarjakohteeseen ja on merkittävä rakennus Aallon koko arkkitehdin uran kannalta.

Ateljeen säilymisen ja tulevaisuuden turvaamisen näkökulmasta on oleellista, että ainutlaatuisesta kohteesta pidetään hyvää huoltaa. Rakennuksessa onkin tehty kunnostustöitä viimeksi kesän 2024 aikana, osin Museoviraston myöntämän entistämisavustuksen tuella. Työn alla ovat olleet parvekkeen sekä sisäpihan välikäytävän seinän puuosien restaurointityöt sekä puusäleaidan uusiminen. Ateljeen julkisivujen korjaukset jatkuvat keväällä 2025. Maalaustyö liittyy pintakäsittelyjen ja kestävyyden tutkimukseen ja on osa kolmivuotista, Euroopan neuvoston osarahoittamaa Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutos -hanketta, jossa säätiö on mukana.

Alvar Aalto -säätiö edistää Aallon rakennusperinnön säilymistä tuleville sukupolville. Säätiön rakennusperintötiimi tekee rakennushistoriaselvityksiä ja -inventointeja sekä arkkitehtonisten suojeluarvojen selvityksiä Alvar Aallon kohteista. Se tarjoaa asiantuntija-apua Aallon rakennusten korjaushankkeissa ja niiden ylläpitoon liittyvissä kysymyksissä, tavoitellen yhdessä kohteiden omistajien ja korjausten suunnittelijoiden kanssa parhaita mahdollisia ratkaisuja. Työn tärkeimpänä lähdeaineistona ovat Aallon arkkitehtitoimiston alkuperäiset rakennuspiirustukset ja dokumentit.

Tutustu Alvar Aallon ateljeen arkkitehtuuriin täällä.

Lue lisää Alvar Aallosta ja maailmanperinnöstä täällä.

Lisätietoa Alvar Aalto -säätiön rakennusperintötytöstä täältä.

Tiedustelut:
Toimitusjohtaja Tommi Lindh
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi

Yliarkkitehti Jonas Malmberg
puh. 040 567 5600
jonas.malmberg@alvaraalto.fi

Alvar Aallon ateljee (1955, 1962–63), Helsinki.
Valokuvat Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.