Kalenteri

20. 9.

maanantai

21. 9.

tiistai

22. 9.

keskiviikko

23. 9.

torstai

24. 9.

perjantai

25. 9.

lauantai

26. 9.

sunnuntai

27. 9.

maanantai

28. 9.

tiistai

29. 9.

keskiviikko

30. 9.

torstai

1. 10.

perjantai

2. 10.

lauantai

3. 10.

sunnuntai

4. 10.

maanantai

5. 10.

tiistai

6. 10.

keskiviikko

7. 10.

torstai

8. 10.

perjantai

9. 10.

lauantai

10. 10.

sunnuntai

11. 10.

maanantai

12. 10.

tiistai

13. 10.

keskiviikko

14. 10.

torstai

15. 10.

perjantai

16. 10.

lauantai

17. 10.

sunnuntai

18. 10.

maanantai

19. 10.

tiistai

20. 10.

keskiviikko

21. 10.

torstai

22. 10.

perjantai

23. 10.

lauantai

24. 10.

sunnuntai

25. 10.

maanantai

26. 10.

tiistai

27. 10.

keskiviikko

28. 10.

torstai

29. 10.

perjantai

30. 10.

lauantai

31. 10.

sunnuntai

1. 11.

maanantai

2. 11.

tiistai

3. 11.

keskiviikko

4. 11.

torstai

5. 11.

perjantai

6. 11.

lauantai

7. 11.

sunnuntai

8. 11.

maanantai

9. 11.

tiistai

10. 11.

keskiviikko

11. 11.

torstai

12. 11.

perjantai

13. 11.

lauantai

14. 11.

sunnuntai

Tokion Setagaya Art Galleryyn koottu näyttely Aino and Alvar Aalto – Shared Visions on kuvaus Aino (1894–1949) ja Alvar Aallon (1898–1976) monipuolisesta elämäntyöstä arkkitehtuurin ja muotoilun parissa. Aaltojen suunnittelutyön keskeisiä aiheita laajasti esittelevä näyttely on kolmas osa Alvar Aalto -säätiön ja japanilaisen Takenaka Scholarship Foundationin yhteistyössä toteuttamasta neliosaisesta näyttelysarjasta.

”Näyttelyssä kiteytyy useita merkittäviä ajatuksia kodin suunnittelusta, hyvän arjen edellytyksistä sekä joustavasta, modernista tavasta sisustaa. Vaikka kohteet on suunniteltu 1930-luvulla, ovat suunnittelun taustalla vaikuttavat teemat yhä ajankohtaisia sekä Japanissa että Suomessa. Onkin mielenkiintoista huomata, että Aallot ovat olleet aikaansa edellä ja tehneet uraauurtavaa työtä globaalisti puhuttelevien teemojen parissa”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Näyttely kertoo arkkitehtipariskunnan saumattomasta yhteistyöstä ja korostaa Aino ja Alvar Aaltoa tasavertaisena työparina – aikana, jolloin arkkitehtikuntaan kuului vain harvoja naisia. Aallot jakoivat näkemyksen arkkitehtuurista kokonaisvaltaisena suunnittelun osa-alueena, joka ulottui huonekalusuunnittelusta lasimuotoiluun ja yhä edelleen arkea helpottaviin sisustus- ja tilaratkaisuihin. Heidän erityisenä kiinnostuksen kohteenaan olivat 1920–30 luvuilla mm. tutkielmat asumisen liittyvistä kysymyksistä.

Asuntosuunnittelun malliesimerkkeinä toimivat näyttelyyn rakennetut interiöörit Helsingin Messuhallin Pienasuntonäyttelyn sisustuksesta vuodelta 1930 sekä Alvar Aallon kotitalosta (1935–36) Helsingin Munkkiniemessä. Tärkeään osaan näyttelyssä nousevat myös huonekalusuunnittelun taustalla vaikuttaneet innovatiiviset puuntaivutuskokeilut ja kehitystyö sarjavalmisteisen kalustetuotannon parissa, vuonna 1935 perustetun Artekin vaiheita unohtamatta.

Pienasuntonäyttelyyn Aallot toteuttivat malliasunnon, joka oli kalustettu siirrettävillä ja sarjavalmisteisilla huonekaluilla. Suunnittelutyössä pienasuntojen käytännölliset ja valoisat tilaratkaisut yhdistyivät laajempaan kysymykseen arkkitehtuurista yhteiskunnallisen muutoksen välineenä. Moderni asuntosuunnittelu nähtiin arjen helpottajana ja tasa-arvon edistäjänä, kun naiset yhä useammin siirtyivät työskentelemään kodin ulkopuolelle. Arkkitehtiperheen kotitalossa taas limittyivät perheen arkielämä ja työ, jossa toiminnalliset tarpeet yhdistyivät laajempiin asuntosuunnittelun kokemuksiin. Rakennuksen yksityinen ja julkinen puoli näkyi myös sitä ympäröivässä pihassa, joka oli tärkeä osa kokonaisuutta.

”Kiinnostus Aino ja Alvar Aallon tuotantoa kohtaan on ollut Japanissa jo pitkään suurta. Erityisesti japanilaista yleisöä puhuttelee Aaltojen arkkitehtuurin ja muotoilun yksinkertaisuus, ajattomuus ja luonnonläheisyys. Nämä teemat nousevat esiin erityisen kirkkaina myös tänä päivänä, kun pohditaan hyvän ja laadukkaan asumisen kriteerejä sekä joustavia tilaratkaisuja”, kiteyttää näyttelyn tuottamisesta Alvar Aalto -säätiössä vastannut intendentti Timo Riekko.

Suurin osa näyttelyssä ja sen kodikkaissa interiööreissä esillä olevista huonekaluista, valokuvista ja piirustuksista on Alvar Aalto -säätiön muotoilukokoelmista sekä piirustus- ja valokuva-arkistosta. Lainaan on saatu myös ennen näkemättömiä teoksia Alvar ja Aino Aallon perillisiltä. Näyttelyssä esillä olevat uudet esineet ovat Artekilta ja Fiskarsin Iittala-kokoelmasta.

”Yhteistyö Takenaka Scholarship Foundationin kanssa käynnistyi vuonna 2016 järjestetystä Aino Aalto -näyttelystä Tokiossa. Onnistuneen yhteistyön tuloksena oli luontevaa ryhtyä luomaan yhdessä laajempaa näyttelykokonaisuutta. Näyttely on merkittävä satsaus Aaltojen tuotannon tunnetuksi tekemisessä kansainvälisesti: kyseessä on Alvar Aalto -säätiön laajin kokoelmalaina 2000-luvulla, yhteensä 115 esinettä, 57 piirustusta ja 5 arkistodokumenttia, kertoo Riekko.

Näyttelykokonaisuuden ensimmäinen osa Aino & Alvar Aalto – Shared Visions. Small is beautiful – ideal homes for everyone -näyttely nähtiin ja Gallery A-quad:issa ja toinen osa Aino and Alvar Aalto. Shared Visions. Innovations in Wood Bending Technology & Design of Furniture keväällä 2020 Takenaka Carpentry Tools Museumissa. Nyt esillä oleva näyttely yhdistää kaksi aiempaa näyttelyä kokonaisuudeksi, joka on esillä Tokion Setagaya Art Museumissa 20.6.2021 saakka, jossa voi vierailla ostamalla lipun ennakkoon. Näyttely avataan heinäkuussa Koben Hyogo Prefectural Art Museumissa, jossa se on esillä 3.7.–29.8.2021.

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Takenaka Scholarship Foundationin ja Alvar ja Aino Aallon perillisten  kesken.

Lisätietoa näyttelystä Setagaya Art Museumin verkkosivulta.


Lisätietoja:
Alvar Aalto -säätiö
toimitusjohtaja Tommi Lindh
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi

Intendentti Timo Riekko
puh. 0400 354 268
timo.riekko@alvaraalto.fi

 

Aino and Alvar Aalto – Shared Visions
20.3.–20.6.2021 Setagaya Art Museum, Tokio
3.7.–29.8.2021 Hyogo Prefectural Museum of Art, Kobe

 

Kuvat:

AA-järjestelmän tyyppitaloja rakennettiin 1940-luvulla mm. Könönpellon asuinalueelle Varkauteen. Kuva Foto Roos,  Alvar Aalto -säätiö.

Aino ja Alvar Aallon suunnittelema olohuone Pienasuntonäyttelyssä Helsingin Messuhallissa vuonna 1930. Kuva Alvar Aalto -säätiö.

Alvar Aallon kotitalon (1935-36), olohuone, Helsinki. Kuva Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

Aino ja Alvar Aalto arkkitehtitoimistossaan 1940-luvulla. Kuva Alvar Aalto -säätiö.

Tuolimalli  611 (suunn.1929) ja versio tuolista lasten koosssa (suunn.1938). Kuva Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.

Aallon kukka -lasisarja, suunn. Aino ja Alvar Aalto, 1939. Kuva Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.