Siirry pääsisältöön

Kalenteri

3. 1.

maanantai

4. 1.

tiistai

5. 1.

keskiviikko

6. 1.

torstai

7. 1.

perjantai

8. 1.

lauantai

9. 1.

sunnuntai

10. 1.

maanantai

11. 1.

tiistai

12. 1.

keskiviikko

13. 1.

torstai

14. 1.

perjantai

15. 1.

lauantai

16. 1.

sunnuntai

17. 1.

maanantai

18. 1.

tiistai

19. 1.

keskiviikko

20. 1.

torstai

21. 1.

perjantai

22. 1.

lauantai

23. 1.

sunnuntai

24. 1.

maanantai

25. 1.

tiistai

26. 1.

keskiviikko

27. 1.

torstai

28. 1.

perjantai

29. 1.

lauantai

30. 1.

sunnuntai

31. 1.

maanantai

1. 2.

tiistai

2. 2.

keskiviikko

3. 2.

torstai

4. 2.

perjantai

5. 2.

lauantai

6. 2.

sunnuntai

“Rakennustemme ei tulisi vain täyttää muutamaa kauneusnormia, vaan niiden sijoittumisen maisemaan tulisi olla luonnollinen ja ääriviivoja korostava.” Alvar Aalto 1925

Suomalainen arkkitehti, Alvar Aalto (1898–1976) lähestyi maisemaa topografian näkökulmasta ja kiinnitti erityistä huomiota ympäristöön jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Aallon arkkitehtuurille oli ominaista, että ulkotila jatkui osana sisätilaa ja sulautui näin osaksi arkkitehtuuria.

Niavaran-kulttuurikeskuksessa, Teheranissa avautuva näyttely esittelee niitä Aallon käyttämiä keinoja, joilla rakennus sijoitetaan osaksi maisemaa. Erityisesti on huomioitu Shirazin taidemuseosuunnitelma, jonka Aalto luonnosteli 1969–70 Shirazin kaupungin pohjoispuolella olevalle kukkulalle Zagros-vuoren juurelle Iranissa vierailunsa jälkeen. Näyttely nostaa esiin sen, kuinka arkkitehtuuri sijoittuu maiseman silhuettiin ja painottaa materiaalien, kallioperän, kasvillisuuden ja vesielementtien käyttöä, jotka Aalto omalla uniikilla tavallaan taisi.

Näyttely rakentaa sillan Alvar Aallon maisema-ajattelun ja toteutumattomaksi jääneen Shirazin taidemuseon keskeisten arkkitehtonisten teemojen välille. Näyttelyssä on esillä noin 40 arkistovalokuvaa Alvar Aalto -säätiön kokoelmista ja sen on  kuratoinut FM, taidehistorioitsija Teija Isohauta Suomesta.

”Aalto korosti ympäröivän maiseman ja kasvillisuuden luonnollisuutta, sitä että rakennus sai rauhassa vanheta – tulla osaksi luontoa”, kertoo Isohauta. ”Aalto hyödynsi arkkitehtuurissaan runsaasti myös vesiaiheita, mikä poikkeaa suomalaisesta arkkitehtuuriperinteestä. Kaikessa kansainvälisyydessään Aalto oli ”metsän poika”, joka ymmärsi veden mukanaan tuoman äänimaailman ja sen, että soliseva vesi tuo urbaaniin ympäristöön elävän elementin”, kertoo Isohauta.

Suomen suurlähettiläs Iranissa, Keijo Norvanto kertoo, että ”Aalto on hyvin arvostettu iranilaisten keskuudessa, mutta Aallon ajatukset suunnittelutyön taustalla ja perehtyneisyys maisema-arkkitehtuuriin ovat vähemmän tunnettua. Iranissa – maassa, jossa rakennetaan vimmatusti, alan tekijät tuovat esille hyvin samankaltaisia näkemyksiä rakennusten suunnittelussa luontosuhteen ja ympäristön huomioinnissa. Odotamme näyttelyyn etenkin nuoria opiskelijoita ja uraansa aloittelevia arkkitehteja, taiteilijoita ja suunnittelijoita. Sisällöltään tasokas näyttely herättää kiinnostusta iranilaisten ja suomalaisten osaajien yhteistyölle. Näyttelyn oheisohjelmana järjestämme myös Aalto-dokumenttielokuvan näytöksiä Teheranissa Argo Factory –taidegalleriassa. Kun Aalto vieraili aikoinaan Iranissa, häntä pyydettiin Shirazin taidemuseon lisäksi suunnittelemaan Teheranin pääkirjasto. Kumpikaan hanke ei edennyt silloin, mutta Aalto inspiroi alan tekijöitä yhä  tänäkin päivänä”.

Näyttely järjestetään yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen Teheranin-suurlähetystön ja Niavaran-kulttuurikeskuksen kesken.

Alvar Aalto on tunnettu yhtenä Suomen kansainvälisimmistä arkkitehdeista, joka loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana. Aallon 1920-luvulta 1970-luvulle ulottuvaa tuotantoa leimaa kokonaisvaltainen suunnitteluote ja se käsittää niin julkisia rakennuksia, yksityistaloja, aluesuunnitelmia kuin huonekalu- ja lasimuotoiluakin. Aallon arkkitehtuurille on ominaista tilojen vapaa käsittely, luonnonmateriaalien käyttö ja ympäristön huomioiminen rakennuksen suunnittelussa, käyttäjälähtöisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta unohtamatta.

Aalto työskenteli tiiviissä yhteistyössä ensimmäisen vaimonsa, arkkitehti Aino Aallon (1894–1949) kanssa ja 192040-luvuilla suunnittelussa näkyi kiinnostus kansainvälisen modernismin uusimpiin virtauksiin sekä asumisen kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Toisen vaimonsa, arkkitehti Elissa Aallon (19221994) kanssa arkkitehti avioitui vuonna 1952 ja pariskunnan työtä sävyttivät 195070-lukujen suuret julkiset rakennushankkeet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lue lisää arkkitehdista ja hänen henkilöhistoriastaan Alvar Aalto -säätiön verkkosivuilta: Alvar Aalto ja Alvar Aallon elämä.

Lisätietoja näyttelystä:
Suomen Teheranin-suurlähetystö, puh. +98 212 351 2000


The Landscape of Alvar Aalto

Niavaran Cultural Center, päägalleria 11.–30.7.2021
Avoinna la–to klo 10.00–18.00 ja pe 14.00–18.00. Suljettu 21.7.2021.
Osoite: Farhangsara Alley. Opposie Niavaran Park. N. Pasdaran Ave., Teheran, Iran

 

Kuvat:

1. ja 2. Luonnos Shirazin taidemuseosta terassointeineen (1969-70), Iran. Suunnitelma ei toteutunut. Alkuperäiset piirustukset Alvar Aalto -säätiö.

3. Seinäjoen kaupungintalo (1958-60) rakennettiin keinotekoiselle kukkulalle. Kuva Eva ja Pertti Ingervo, Alvar Aalto -säätiö.

4. Ruohoportaat Maison Louis Carréssa (1956-59), Bazoches sur Gyonne, Ranska. Kuva Heikki Havas, Alvar Aalto -säätiö.

5. Alvar Aalto (1898-1976) arkkitehtitoimistossaan 1960-luvulla. Kuva Alvar Aalto -säätiö.