Teema

Seminaarin taustalla oleva tutkimus ja sen pohjalta toteutettu näyttely esittelee kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehtimme Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelusta harvemmin nähtyä puolta: arkkitehtuurin yhteyttä ympäröivään maisemaan ja luontoon. Aalto yhdisti maiseman taitavasti osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria. Hän ymmärsi, miten maisemaa muotoillaan pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun.

Luonto edusti Alvar Aallolle uudistumista ja oli ihmisen hyvinvoinnin keskeisin lähde. Tässä hengessä hän tutki suomalaista metsää, kansan arkkitehtuuria sekä Välimeren alueen rinneviljelmiä ja antiikin raunioita. Puolustaessaan kasvillisuuden voimaa Aalto koki puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Samalla hän tuli raivanneeksi tietä ekologiselle ajattelulle.

Keskustelu luonnon roolista kaupungeissa on ajankohtainen. Tietoa luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille saadaan koko ajan lisää. Alvar Aalto puolusti viherverkostoja ja elävän luonnon läsnäoloa ottaen nämä omassa suunnittelussaan huomioon. Aallon opit maisema-arkkitehtuurista ovat yhteistä perintöämme ja sovellettavissa maisemasuunnitteluun edelleen.

Teija Isohauta:
”Aalto maiseman tekijänä”

Mona Schalin: ”Puutarhat ja maisemat arkkitehdin näkökulmasta – Aino Aalto ja hänen sukupolvensa”