Kaleidoskooppi teollisuusrakentamisen tulevaisuuteen 

Millainen on teollisen rakentamisen tulevaisuus? Miten megatrendit, digitalisaatio, uudet teknologiat, ilmaston muutos, kaupungistuminen, kiertotalous ja kestävän kehityksen vaatimukset muuttavat teollista rakentamista ja suunnittelua? Tulevaisuuden automatisoidut ja verkkoyhteyksin toimivat tehtaat ovat entistä älykkäämpiä ja toimivat roboteilla. Rakennuksina ne ovat yhä harvemmin ihmisten kohtaamispaikkoja, kun työ siirtyy entistä enemmän verkkoon ja virtuaaliseksi.

INSPIROIVAT TEHDASMILJÖÖT

Tehdasmiljööt ovat aina innoittaneet kuvataidetta, kirjallisuutta ja elokuvaa. Säilyykö inhimillinen yhteys tehtaisiin kaupungistumisen myötä? Vanhoja teollisia rakennuksia on valjastettu gallerioiksi, toimistoiksi ja asunnoiksi. Miten kaupunkisuunnittelussa hyödynnetään jatkossa käytöstä poistuvat teolliset rakennukset? Miten korjausrakentamista toteutetaan kestävän kehityksen periaatteilla, tulevaisuuden tarpeisiin – unohtamatta arkkitehti Alvar Aallon tapaan inhimillistä mittakaavaa.

KANSAINVÄLISET HUIPPUESIINTYJÄT

Teollinen rakentaminen, kaupunkisuunnittelu ja tulevaisuusvisiot olivat fokuksessa elokuisessa Alvar Aalto Symposiumissa, jossa kuultiin huippuesiintyjiä, kuten arkkitehti Xu Tiantian (DnA_ Architects, Beijing, Kiina), arkkitehti Thomas Bonde-Hansen (Gottlieb Paludan Architects, Tanska), arkkitehti, professori Ute Schneider (KCAP Architects&Planners Rotterdam/Zürich/Shanghai) ja arkkitehti Tuomas Kivinen (Virkkunen & Co, Suomi).

Pääsihteeri Beniamino de Liguori Carino Adriano Olivetti Foundation -säätiöstä ja arkkitehti Pippo Ciorra MAXXI -museosta kertoivat Adriano Olivettin yrityksen menestystarinasta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, KAVIn ohjelmistonsuunnittelija Antti Alanen toi Alvar Aallosta esiin innostuneen elokuvan ystävän, josta tuli ensimmäisen suomalaisen elokuvakerhon Projektion puheenjohtaja.

Uusiutuvia biomateriaaleja Suomen metsistä

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiä avasivat Sebastián Hernández Maetschl, konsepteista vastaava johtaja Stora Enson Wood Products -divisioonasta ja Ville Hietalahti, Senior Vice President, konsernin riskienhallintajohtaja ja Suomen kiinteistöjohtaja, molemmat Stora Ensosta. Tekstiilisuunnittelija, professori Pirjo Kääriäinen, Aalto yliopiston Muotoilu ja materiaalisuudet, kertoi Suomen biomateriaali-innovaatioboomista. Esimerkkinä miten puupohjaiset raaka-aineet, kuten selluloosa, voivat korvata öljypohjaisia raaka-aineita ja samalla luoda tulevaisuuden markkinoita.

Brittiläinen arkkitehti Charlotte Skene Catling (Skene Catling de la Peña) ja Columbian yliopiston dosentti Adam Lowe Factum Foundation -säätiöstä (Espanja) esittelivät AALTOSIILO-projektia ja teollisen perinnön tutkimuskeskus -hanketta, joka toteutetaan Alvar Aallon 1931 Oulun Toppilaan suunnittelemaan siilorakennukseen. Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa (VekuVaku) puolestaan tutkitaan Oulujoen vesistön ja Luulajajoen voimalaitoksia ja -yhdyskuntia. Rakennusinventoija Samuli Paitsolan esityksen aiheena oli arkkitehtien Alvar Aallon ja Aarne Ervin suunnittelu Oulujoella.

Moderaattoreina toimivat arkkitehti, professori Antti Ahlava Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta ja Docomomo Suomi Finland ry:n puheenjohtaja, FT Petteri Kummala Arkkitehtuurimuseosta sekä arkkitehti, toimitusjohtaja Tommi Lindh Alvar Aalto -säätiöstä.

Alvar Aalto Symposium – kansainvälisen arkkitehtuurin kohtaamispaikka jo vuodesta 1979

Arkkitehti, professori Juhani Pallasmaan moderoimassa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten Alvar Aalto Symposiumit ovat ennakoineet arkkitehtuurin tulevaa kehitystä sekä heijastaneet oman aikansa arkkitehtuurikeskustelua.

Ensimmäinen Alvar Aalto -symposium järjestettiin Jyväskylässä jo 1979. Osallistujia oli tuolloin yli 400, 14 eri maasta. Modernin arkkitehtuurin taiteelliset, yhteiskunnalliset ja tekniset mahdollisuudet ovat olleet kantava teema alusta lähtien. Huippuesiintyjät, tieteen ja taiteen vaikuttajat Kenneth Framptonista Georg Henrik von Wrightiin ja Kaija Saariahoon – ja suunnittelijat, arkkitehtuurin kirkkaista kotimaisista tähdistä kansainvälisiin, kuten Alvaro Siza, Charles Correa, Herman Hertzberger, Kazuyo Sejima, Gerd Wingårdh ja Shigeru Ban, vain muutamia nimiä mainiten, ovat tehneet tapahtumasta jo käsitteen. Monelle osallistujalle vähintään yhtä tärkeä osa tapahtumaa on ollut globaali verkostoituminen ja mielipiteiden vaihto Alvar Aallon arkkitehtuurin keskellä, kesäisessä Jyväskylässä.

Alvar Aalto Symposium on joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuuriseminaari, joka tarkoituksena on herättää keskustelua modernin arkkitehtuurin taiteellisista, yhteiskunnallisista ja teknisistä haasteista sekä uusista innovaatioista. Kaksipäiväiseen tapahtumaan liittyy runsas oheisohjelmisto. Tapahtuman järjestää Alvar Aalto -akatemia yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtuma on englanninkielinen.

lisätietoja:

Nina Heikkonen, ohjelmapäällikkö
Alvar Aalto -säätiö
+358 44 500 1257
nina.heikkonen@alvaraalto.fi

Aila Svenskberg, viestintä, PRESS
Alvar Aalto -säätiö
+358 40 659 1930
aila.svenskberg@alvaraalto.fi

Kuvat:
Sunila (Alvar Aalto 1936-54), yksityiskohta tehtaan päärakennuksesta, Alvar Aalto Säätiö / Maija Holma
Kantola (Alvar Aalto 1936-37), yksityiskohta Sunilan tehtaanjohtajan olohuoneesta, Alvar Aalto Säätiö / Maija Holma
Jyväskylän yliopisto (Alvar Aalto 1951-71), päärakennuksen aula, Alvar Aalto Säätiö / Maija Holma