Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Alvar Aalto -säätiön valtakunnalliseksi vastuumuseoksi 1.1.2020 alkaen, toimialueenaan Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperintö. Uudessa roolissaan säätiö vastaa Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön vaalimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta valtakunnallisella tasolla.

”Edellisen museolain aikana Alvar Aalto -museo oli luokiteltu erikoismuseoksi ilman valtakunnallista tehtävää. Nyt olemme yksi Suomen 17 valtakunnallisesta vastuumuseosta ja roolimme on selkeämpi museokentässä, suhteessa valtion ja kuntien viranomaisiin sekä päätöksentekijöihin. Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallisena vastuumuseona kannamme vastuun yhden 1900-luvun tärkeimmän kulttuuri-ilmiön ylläpitämisestä kaikkien eduksi”, summaa Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Alvar Aalto -säätiö omistaa Aallon arkkitehtitoimiston alkuperäisten arkkitehtuuripiirustusten kokoelman sekä hallinnoi Alvar Aalto -esinekokoelmia, joka kattaa lähes kaikki vuosikymmenten saatossa sarjavalmistetut huonekalutyypit ja valaisimet sekä huomattavan määrän lasiesineitä ja tekstiilejä. Säätiön valokuvakokoelman pohjana ovat Aallon arkkitehtitoimiston valokuvat, jota on täydennetty 1970-luvulta lähtien Alvar Aalto -museon oman valokuvaajan kuvilla. Alvar Aalto -säätiön näyttely-, julkaisu- ja tutkimustoiminta pohjautuu suurelta osin sen omistamiin ja hallinnoimiin, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisiin kokoelmiin.

Uuden vastuumuseon keskeisiä toimintoja ovat rakennusperintötyö, näyttelyt ja tapahtumat sekä viestintä. Valtakunnallisen vastuumuseon rooli lisää kulttuuriympäristötehtäviä säätiössä mm. Alvar Aallon kohteiden restaurointien valvonnan, suunnittelun ohjauksen ja korjausneuvonnan osalta laissa määrätyllä tavalla. Alvar Aalto -säätiö pyrkii edistämään Aallon kohteiden rakennussuojelua Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden kanssa. ”Museoviraston kanssa keväällä 2020 käytävät neuvottelut tarkentavat vastuumuseotehtävän sisältöjä ja määrittelevät myös rahoitustarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee myöhemmin päätöksen säätiön valtionosuuden mahdollisesta tarkistamisesta”, kertoo Lindh.

Alvar Aallon tuotannon vaikutus ja merkitys on maailmanlaajuinen. Aallon arkkitehtuuri ja muotoilu ovat jatkuvasti kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tuotannon taustalla vaikuttavat suunnitteluperiaatteet ja -filosofia ovat yhä edelleen ajankohtaisia ja nostavat yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheita, jotka ovat merkityksellisiä arkkitehtuurin ja muotoilun kentällä myös tulevaisuudessa.

Alvar Aalto -säätiöllä on neljä yleisölle avointa kohdetta: Alvar Aalto -museo ja Muuratsalon koetalo Jyväskylässä sekä Alvar Aallon kotitalo ja Alvar Aallon ateljee Helsingissä. Kohteissa vierailee vuosittain yli 50 000 kotimaista ja kansainvälistä kävijää. Säätiön verkkosivut puolestaan tavoittavat noin 200 000 kävijää vuodessa.

Lisätietoja:
Alvar Aalto -säätiö
Toimitusjohtaja Tommi Lindh
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi

Alvar Aallon ateljee (1954-56; 1962-63). Valokuva Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö.