
Sivu
Alvar Aalto ja maailmanperintö
Unescon maailmanperintökohteiden aielistalle esitetään kolmeatoista Alvar Aallon rakennuskohdetta.
Lue lisää
10. 2.
maanantai
11. 2.
tiistai
12. 2.
keskiviikko
13. 2.
torstai
14. 2.
perjantai
15. 2.
lauantai
12. 5.
maanantai
13. 5.
tiistai
14. 5.
keskiviikko
15. 5.
torstai
16. 5.
perjantai
17. 5.
lauantai
18. 5.
sunnuntai
19. 5.
maanantai
20. 5.
tiistai
21. 5.
keskiviikko
22. 5.
torstai
23. 5.
perjantai
24. 5.
lauantai
25. 5.
sunnuntai
26. 5.
maanantai
27. 5.
tiistai
28. 5.
keskiviikko
29. 5.
torstai
30. 5.
perjantai
31. 5.
lauantai
1. 6.
sunnuntai
Unescon maailmanperintökohteeksi esitettävä Aalto Works -esitys toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön puoltavalla lausunnolla Unescolle 1.2.2025 mennessä. Päätöstä Aaltojen suunnitteleman 13 rakennuksen sarjan lisäämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon odotetaan Unescosta vuonna 2026.
Vuodesta 2022 valmisteltu esitys sisältää 13 Aaltojen suunnittelemaa rakennusta ja aluetta, jotka ovat vaikuttaneet kansallisen hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tukeneet yhteisöjen hyvinvointia tavalla, jolla on yleismaailmallista merkitystä ja vaikutusta modernin arkkitehtuurin kehitykseen kansainvälisesti. Aalto Works -kokonaisuuden kohteet ovat Sunilan asuinalue Kotkassa, Paimion parantola, Muuratsalon koetalo, Säynätsalon kunnantalo ja Aallon kampus Jyväskylässä, Seinäjoen Aalto-keskus, Imatran Kolmen ristin kirkko, Kelan päätoimitalo, Kulttuuritalo, Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo ja Finlandiatalo Helsingissä sekä Villa Mairea Porissa. Valmistelutyötä on koordinoinut Museovirasto yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, ICOMOS:n maailmanperintöasiantuntijoiden sekä Aalto kohteiden omistajien kanssa.
”Uskomme maailmanperintölistauksen lisäävän suuren yleisön kiinnostusta Aino, Elissa ja Alvar Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua kohtaan, sekä laajemmin ajateltuna pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan, jonka rakentamisessa arkkitehtuurilla on ollut merkittävä rooli”, sanoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
”Valmistelutyö itsessään on vaikuttanut modernin arkkitehtuurin vaalimiseen kansallisesti, ja jatkuessaan se vain syventää ymmärrystä Aaltojen modernin arkkitehtuurin merkityksestä myös kansainvälisesti”, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kertoo.
Aaltojen arkkitehtuurista Unescon maailmanperintösopimuksen kahdeksas Suomen kohde?
Aalto Works -esitystä on valmisteltu vuosien ajan, joka käynnistyi kansallisen aieluettelon päivityksestä vuosina 2018–2019. Varsinainen Aalto Works -esityksen valmistelu tehtiin vuosina 2022–2024 yhteistyössä laajan toimijajoukon, kohteiden omistajien, kaupunkien sekä eri viranomaisten kanssa. Valtakunnallinen valmistelutyö on ulottunut seitsemän maakunnan ja seitsemän kaupungin alueille.
Suomi ratifioi Unescon maailmanperintösopimuksen vuonna 1987 ja sen jälkeen Suomesta on maailmanperintöluetteloon hyväksytty kaikkiaan seitsemän kansallisen maailmanperintöstrategian kohdetta. Aaltojen arkkitehtuuri on jo varhain tunnistettu mahdollisena maailmanperintönä. Aallon toimiston töiden esittäminen luetteloon on ollut monivaiheinen prosessi ja valmistelun juuret ulottuvat lähes 40 vuoden taakse. Sunilan tehdasta ja asuntoaluetta esitettiin Suomesta aieluetteloon Pohjoismaiden rakennussuojeluviranomaisten kokouksessa Bergenissä jo vuonna 1986. Pari vuotta myöhemmin Villa Mairea nostettiin mietinnöissä Sunilan rinnalle, mutta kumpikaan ei lopulta päätynyt Suomen aieluetteloon. Sen sijaan 2004 päivitettyyn aieluetteloon otettiin mukaan Paimion parantola, jota esitettiin maailmanperintöluetteloon, mutta joka saatujen ennakkoarviointien vuoksi vedettiin pois ennen komiteakäsittelyä vuonna 2007. Valmistuneesta esityksestä saadun kansainvälisen ICOMOS:n arvioinnin perusteella alkoi muotoutua ajatus Aalto-sarjakohteen esittämisestä maailmanperinnöksi.
Aalto Works -esityksen kohteet
Sarjaesityksen 13 kohteeseen kuuluu keskeisiä symbolirakennuksia, jotka liittyvät Suomen kehittymiseen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi ja kansainvälisen yhteisön jäseneksi. Näitä rakennuksia ovat mm. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo Helsingissä hyvinvointiyhteiskunnan ”pääkonttorina”, Seinäjoen Aalto-keskus ja Säynätsalon kunnantalo kuntalaisten tarpeita palvelevina arkisen demokratian keskuksina sekä Helsingin Finlandia-talo valmistumisaikansa maailmanpolitiikan näyttämönä. Kulttuuritalo on 1900-luvun alkupuoliskolla Helsinkiin rakennetun työväen kaupunginosan maamerkki, kokoontumispaikka kaikille henkisen ja ruumiillisen kulttuurin harrastajille. Paimion parantola toimi mallina lääketieteen ja psykologian kehityksen huomioimisesta ja arkkitehtuurin hyödyntämisestä potilaan elämää ja hoitoa tukevana laitoksena. Sunilan asuinalue Kotkassa on varhainen metsälähiö, joka osoitti uuden suunnan perinteisten tehtaan työväenasuinalueiden suunnittelulle. Euroopan Kulttuuriperintötunnuksen v. 2022 saanut Seminaarinmäen yliopistokampus Jyväskylässä on kuva niin yksilön kuin yhteiskunnan henkisen kehityksen mahdollisuuksista. Moni imatralainen nimeää kaste-, rippi- tai vihkikirkokseen Kolmen ristin kirkon, jossa arki ja pyhä yhdistyvät toteuttaen ajatukset seurakuntatyön moninaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikille.
Arkkitehtien työn ja luomisen paikkoina esityksessä ovat mukana arkkitehtipariskunnan itselleen Helsingin Munkkiniemeen rakennuttama kotitoimisto Alvar Aallon kotitalo, joka ilmentää modernin perheen asumisen ja luovan työn yhdistämistä, sekä kävelymatkan päässä edellisestä Alvar Aallon ateljee, jonka tilasuunnittelu alleviivaa työskentelyn yhteisöllistä luonnetta ja antaa sille tasa-arvoiset puitteet. Aaltojen tiili-, laatta- ja muurauskokeiluja säilyttävä Muuratsalon koetalo Jyväskylässä sijoittuu keskelle luontoa ja lainaa maiseman osaksi arkkitehtuuria. Aaltojen ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille kodiksi suunnittelemassa Villa Maireassa Porissa sisustus ja arkkitehtuuri ovat erottamattomia.
”Toteutuessaan positiivinen maailmaperintöpäätös toisi säätiölle roolin koordinaattorina kohteiden omistajien ja käyttäjien sekä viranomaisten välillä. Koordinaattorin tehtävänä on tukea Aalto-toimijoita maailmanperintötyössä mm. rakennusperinnön, viestinnän sekä arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen saralla. Säätiössä varaudutaan näin ollen myös uusien palveluiden kehittämiseen, tiedonhalun lisääntyessä ja kohteiden kävijävirtojen todennäköisesti kasvaessa”, summaa Lindh.
Lisätiedot:
Alvar Aalto -säätiö
Tommi Lindh, toimitusjohtaja
tommi.lindh@alvaraalto.fi
Museovirasto
Niina Svartström, projektipäällikkö (31.1.2025 saakka)
niina.svartstrom@museovirasto.fi
Stefan Wessman, erikoisasiantuntija (1.2.2025 jälkeen)
stefan.wessman@museovirasto.fi
Alvar Aallon ateljee. (1954-55; 1962-63), Helsinki. Kuva Rauno Träskelin, Alvar Aalto -säätiö.