Suomen valtion esittämä Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemista kohteista muodostuva Aalto Works ‑sarjaesitys etenee kohti maailmanperintökomitean kokousta. Maailmanperintökomitean neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä toimiva ICOMOS suosittaa kohteen nimeämistä maailmanperintöluetteloon. UNESCO:n maailmanperintökomitea kokoontuu päättämään asiasta heinäkuun lopussa Etelä-Korean Busanissa. Suomessa on ennestään seitsemän maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.

Kolmestatoista Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemasta kohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on ehdolla UNESCO:n maailmanperinnöksi. ICOMOS (International Council on Monuments and Sites) on maailmanlaajuinen kulttuuriperinnön asiantuntijajärjestö. Se on arvioinut esityksen täyttävän kaikki maailmanperintökohteen edellytykset ja suosittaa sen sisällyttämistä UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Virallisesti sarjan sisällyttämisestä maailmanperintöluetteloon päättää maailmanperintökomitea kokouksessaan, joka pidetään 19.–29.7 Busanissa, Etelä-Koreassa.

”Aalto Works -esitys on ainutlaatuinen niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta katsottuna. UNESCO:n maailmanperintölistalla ei ole Suomesta yhtään modernin arkkitehtuurin kohdetta, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. ”ICOMOS:in lausunto on ehdottoman positiivinen uutinen ja edistää Aalto Works -esityksen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Odotamme toiveikkaina heinäkuun loppua, jolloin maailmanperintökomitea kokoontuu päättämään asiasta”, Lindh lisää.

Aalto Works -esitys on lisätty UNESCO:n maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon vuonna 2021. Esityksen valmistelusta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto, yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen ICOMOS: ry:n ja Aalto kohteiden omistajien kanssa.

“Tämä on myönteisin mahdollinen signaali ja uutinen. ICOMOS on arviossaan nähnyt Aaltojen arkkitehtuurin arvon samalla tavalla kuin kansalliset asiantuntijamme ja antanut täyden tukensa esitykselle. Tämä on paras mahdollinen palkinto prosessin tässä vaiheessa”, erikoisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta sanoo.

13 KOHTEEN MUODOSTAMA ERITYINEN KOKONAISUUS

Kaikki Aalto Works -esityksen kohteet edustavat 1920-1980-lukujen modernia suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua, jolla on ollut vaikutusta kansallisen hyvinvointivaltion rakentamiseen ja yhteisöjen hyvinvoinnin tukemiseen tavalla, jolla nähdään olevan yleismaailmallista merkitystä.

Aalto Works -sarjan kohteilla on myös merkittävä rooli kansainvälisen modernismin perinteessä. Aallon modernille arkkitehtuurille on ominaista humaani lähestymistapa, jossa rakennukset ovat inhimillisen elämän ja toiminnan ympäristöjä. Kokonaisvaltainen suunnittelu kattaa rakennuksen kalusteet, sisustuksen kuin pienimmät yksityiskohdatkin. Kansainvälisen modernismin joukossa Aallon arkkitehtuurin vapaa muotokieli ja materiaalivalinnat kytkeytyvät myös erityiseen luontosuhteeseen, joka ilmenee harkittuina ratkaisuina ihmisen, rakennuksen ja ympäristön välillä. Aalto Works -esityksen lähimmät kansainväliset verrokit ovat 2010-luvulla UNESCO:n maailmanperintölistalle hyväksytyt Le Corbusierin ja Frank Lloyd Wrightin modernin arkkitehtuurin sarjat.

Aalto Works sarjan -kohteet ovat:
Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
Paimion parantola, 1929–33, Paimio
Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki
Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Villa Mairea, 1938–39, Pori

Maailmanperintöluetteloon kuuluu tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta: kulttuurikohteina Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue ja Struven ketju sekä luontokohteena Merenkurkun saaristo.

UNESCO:n maailmanperintökomitea kokoontuu 19.–29.7.2026 tapaamiseen Etelä-Korean Busanissa, jossa virallinen päätös Aalto Works -sarjan liittämisestä maailmanperintöluetteloon tehdään.
Maailmanperintökomitea koostuu 21 valtiosta, jossa istuvat tällä hetkellä Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Grenada, Jamaika, Kazakstan, Kenia, Kuwait, Libanon, Mongolia, Peru, Puola, Korean tasavalta, Senegal, Sveitsi, Togo, Tšekki, Turkki, Ukraina, Tansania sekä Vietnam.

Linkki ICOMOS:in arvioon UNESCO:n verkkosivulla: Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties

Lisätietoja Aalto Works -maailmanperintöesityksestä ja sen kohteista löytyy Alvar Aalto -säätiön verkkosivuilta.

Museoviraston tiedote aiheesta luettavissa täältä.

Yhteydenotot:
Alvar Aalto -säätiö
Toimitusjohtaja Tommi Lindh
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi

Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi

Alvar Aallon kotitalo (1935-36) Helsinki. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.