Muuratsalon koetalo (1952-54)

Muuratsalon koetalo sijaitsee Muuratsalon saaren länsirannalla. Vastarannalla näkyy Muuramen kirkon torni (Alvar Aalto 1926-29). Muuratsalon koetalon tontin Elissa ja Alvar Aalto löysivät Säynätsalon kunnantalon (Alvar Aalto 1950-52) rakentamisen aikana. Muuratsalo ja Säynätsalo kuuluvat nykyisin Jyväskylän kaupunkiin.

Tontin pinta-ala on 53650 m². Alueen maapohja on kallioinen ja lohkareinen sammalpeitteisine kivineen ja mustikan- ja puolukanvarpuineen. Poukamassa kasvipeite on rehevämpi. Puusto on tyypillistä suomalaista sekametsää, vallitsevina puulajeina koivu ja mänty. Muuratsalon saareen ei 50-luvulla ollut siltaa.

Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Kesähuvila, ns. koetalo, muodostuu päärakennuksesta (1952) ja vierashuonesiivestä (1953). Päärakennuksen L-muoto ja muuriaiheet sulkevat sisäänsä sisäpihan, joka aukeaa etelään ja länteen; Päijänteelle ja rantaan, päälähestymissuuntaan. Sisäpihalla julkisivukäsittely vaihtuu ja valkoiseksi slammattu ja maalattu rakennus muuttuu punatiiliseksi. Pation sydämen muodostaa avoin tulisija pihan keskellä. Sisäpihan seinät on jaettu n. 50 kenttään, joiden pintakäsittelyinä ovat erilaiset tiilet ja keraamiset laatat. Myös maan pinta sisäpihalla on käsitelty, laatoitettu erilaisilla tiilipinnoilla, toisin kuin muualla tontilla, jossa se on jätetty luonnontilaan. Vierashuonesiipi ja puuvaja rajaavat kalliorinteen kanssa arkisemman pihan rakennuksen itäpuolelle.

Päärakennuksessa sijaitsevat oleskelutilat, joiden pääikkunat avautuvat sisäpihaan. Ateljeeparven kaide on auki oleskelutilaan, jota hallitsee suuri takka. Makuuhuoneet toisessa siivessä ovat suljetun käytävän varrella - Elissa ja Alvar Aallon makuuhuoneesta avautuu sisäpihalle puinen ikkunaluukku. Keittiö ja kylpyhuone ovat L:n nurkassa. Välitila toimii eteisenä ja johtaa vierashuonesiipeen. Välitilasta on kaksi uloskäyntiä, itäpuolelle arkipihaan ja pohjoiseen tontille, polulle, joka johtaa omenapuukujan kautta rantaan ja saunalle. Rinne rakennuksen vieressä on pengerretty samaan tapaan kuin Säynätsalon kunnantalossa.

Arkkitehtilehdessä 9-10/53 Aalto kuvailee suunniteltua rakennusryhmää yhdistelmäksi rauhoitettua arkkitehdin ateljeeta ja kokeilukeskusta, jossa voi tehdä niitäkin kokeita, jotka eivät vielä ole kypsiä kokeiltaviksi ja joissa luonnon läheisyys voi antaa impulsseja sekä muotoihin että rakenteisiin. Aallon päämääränä oli toteuttaa eräänlainen laboratorion idea, johon samalla yhdistettäisiin leikin mentaliteetti.

Kokeilujen pääryhmiksi Aalto mainitsee:
1. kokeilu rakennuksella ilman perustuksia
2. kokeilu vapaamuotoisella pilaristolla
3. vapaamuotoiset tiilirakenteet
4. solaarilämpökokeilu.

Koetalon rakennusryhmässä kokeiltiin jatkuvasti vaihtuvilla muodoilla ja mittasuhteilla.Rakennusten sijoittelu tontille on vapaa ja leikinomainen. Sisäpihan seinissä Aalto kokeili eri keraamisten materiaalien, tiilien saumausten, eri tiilikokojen ja erilaisten pintojen tehoa. Sisäpinan lattiassa on kokeiltiin eri sektorien teknistä käsittelyä tiili- ja kivipinnoista koristekasvien ja sammalten esteettiseen tehoon ja kestävyyteen.

"Vapaamuotoisten tiilirakenteiden" kokeilua ei toteutettu, eikä "solaarilämpökokeilua", mutta "rakennus ilman perustuksia" toteutui vierashuonesiiven lattian kannatuksessa."Vapaamuotoisten pilaristojen" kokeilu toteutettiin vajassa,jossa rakennetta kantavat puupilarit sijoittuvat edullisiin maastonkohtiin.

Muuratsalon koetalo toimi Aallon perheen kesähuvilana vuoteen 1994. Rakennuksen kalusteet ovat Artekin ja Alvar Aallon suunnittelemia. Alvar Aalto -museo huolehtii rakennuksesta ja järjestää sinne opastettuja käyntejä.

teksti: Hanni Sippo | kuva: Maija Holma 1996 Alvar Aalto -säätiö

Talon toiminnoista vastaa Alvar Aalto -museo