Ulkoasultaan klassisistinen museorakennus koostui asunto-kirjastosiivestä, matalasta näyttelyhallista ja kaksikerroksisesta päärakennuksesta. Alvar Aalto -museon piirustusarkisto.

Perniön museo (osa Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallista museota SAMU:a) lahjoitti museon kokoelmiin Alvar Aallon vuonna 1928 suunnitteleman Perniön museon alkuperäisen työselityksen sekä kymmenen Aallon signeeraamaa, osin värikynin tehostettua piirustuskopiota (1:1). Aloitteen lahjoituksesta teki Perniön museon johtaja Annastiina Junnila.

Aallon klassisistinen suunnitelma Perniön kotiseutumuseoksi käsittää kolme toisiinsa liittyvää rakennusta, jotka ympäröivät keskelle jäävää piha-aluetta. Pitkällä sivulla on matala halli maatalouskaluston esittelyä varten, lyhyellä sivulla pieni vahtimestarin asunto sekä museon kirjasto. Toiselle lyhyelle sivulle on sijoitettu kaksikerroksinen päärakennus, joka muistuttaa satulakattoineen, pyöröikkunoineen ja palladiolaisine paraatiparvekkeineen Aallon tuon ajan esikuvan, ruotsalaisen arkkitehdin Gunnar Asplundin (1885-1940) töitä. Rakennuksen keskellä on tilava halli, jonka seinustalla nousevat avoportaat toiseen kerrokseen. Tätä porrasteemaa Aalto varioi usein myöhemmässä tuotannossaan. Keskushallin ympärille on ryhmitelty useita pieniä näyttelyosastoja.

Perniön museo oli Alvar Aallon arkkitehdin uran ensimmäinen museosuunnitelma. Se sijoittuu Aallon tuotannossa vaiheeseen, jolloin hänen klassiseen traditioon perustuva arkkitehtuurikäsityksensä muuttui funktionalistiseksi. Rakennusryhmä noudattaa ulkoasultaan vielä ajan vallitsevan tyylin, ns. pohjoismaisen klassisismin ihanteita, mutta modernismin tuulet puhaltavat jo rakennuksen sisätiloissa. Pohjakaavan tiukka symmetria on muuttunut toimintojen mukaan joustavaksi ja valaistus on hoidettu tanskalaisen arkkitehdin Poul Henningsenin (1894-1967) suunnittelemin, ajanmukaisin PH-valaisimin.

Aallon ehdotus jäi kuitenkin suunnitelman tasolle. Perniön museoyhdistys tilasi piirustukset myös arkkitehti Arne W. Ranckenilta (1880–1954), jonka ruotsalaista 1700-luvun herraskartanoa muistuttavan ehdotuksen pohjalta museo myös toteutettiin.

Lisätietoja:

Alvar Aalto -museo

Tutkija Katariina Pakoma

katariina.pakoma@alvaraalto.fi