Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästetieto tallennetaan selaimeen ja tietoja käytetään käyttäjän tunnistamiseen ja yksilöintiin. Voit tällä sivulla muuttaa tapaa, jolla sallit tai kiellät evästeiden käytön.
10. 2.
maanantai
11. 2.
tiistai
12. 2.
keskiviikko
13. 2.
torstai
14. 2.
perjantai
15. 2.
lauantai
12. 5.
maanantai
13. 5.
tiistai
14. 5.
keskiviikko
15. 5.
torstai
16. 5.
perjantai
17. 5.
lauantai
18. 5.
sunnuntai
19. 5.
maanantai
20. 5.
tiistai
21. 5.
keskiviikko
22. 5.
torstai
23. 5.
perjantai
24. 5.
lauantai
25. 5.
sunnuntai
26. 5.
maanantai
27. 5.
tiistai
28. 5.
keskiviikko
29. 5.
torstai
30. 5.
perjantai
31. 5.
lauantai
1. 6.
sunnuntai
Ulkoasultaan klassisistinen museorakennus koostui asunto-kirjastosiivestä, matalasta näyttelyhallista ja kaksikerroksisesta päärakennuksesta. Alvar Aalto -museon piirustusarkisto.
Perniön museo (osa Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallista museota SAMU:a) lahjoitti museon kokoelmiin Alvar Aallon vuonna 1928 suunnitteleman Perniön museon alkuperäisen työselityksen sekä kymmenen Aallon signeeraamaa, osin värikynin tehostettua piirustuskopiota (1:1). Aloitteen lahjoituksesta teki Perniön museon johtaja Annastiina Junnila.
Aallon klassisistinen suunnitelma Perniön kotiseutumuseoksi käsittää kolme toisiinsa liittyvää rakennusta, jotka ympäröivät keskelle jäävää piha-aluetta. Pitkällä sivulla on matala halli maatalouskaluston esittelyä varten, lyhyellä sivulla pieni vahtimestarin asunto sekä museon kirjasto. Toiselle lyhyelle sivulle on sijoitettu kaksikerroksinen päärakennus, joka muistuttaa satulakattoineen, pyöröikkunoineen ja palladiolaisine paraatiparvekkeineen Aallon tuon ajan esikuvan, ruotsalaisen arkkitehdin Gunnar Asplundin (1885-1940) töitä. Rakennuksen keskellä on tilava halli, jonka seinustalla nousevat avoportaat toiseen kerrokseen. Tätä porrasteemaa Aalto varioi usein myöhemmässä tuotannossaan. Keskushallin ympärille on ryhmitelty useita pieniä näyttelyosastoja.
Perniön museo oli Alvar Aallon arkkitehdin uran ensimmäinen museosuunnitelma. Se sijoittuu Aallon tuotannossa vaiheeseen, jolloin hänen klassiseen traditioon perustuva arkkitehtuurikäsityksensä muuttui funktionalistiseksi. Rakennusryhmä noudattaa ulkoasultaan vielä ajan vallitsevan tyylin, ns. pohjoismaisen klassisismin ihanteita, mutta modernismin tuulet puhaltavat jo rakennuksen sisätiloissa. Pohjakaavan tiukka symmetria on muuttunut toimintojen mukaan joustavaksi ja valaistus on hoidettu tanskalaisen arkkitehdin Poul Henningsenin (1894-1967) suunnittelemin, ajanmukaisin PH-valaisimin.
Aallon ehdotus jäi kuitenkin suunnitelman tasolle. Perniön museoyhdistys tilasi piirustukset myös arkkitehti Arne W. Ranckenilta (1880–1954), jonka ruotsalaista 1700-luvun herraskartanoa muistuttavan ehdotuksen pohjalta museo myös toteutettiin.
Lisätietoja:
Alvar Aalto -museo
Tutkija Katariina Pakoma
katariina.pakoma@alvaraalto.fi