Siirry pääsisältöön

Kalenteri

12. 5.

maanantai

13. 5.

tiistai

14. 5.

keskiviikko

15. 5.

torstai

16. 5.

perjantai

17. 5.

lauantai

18. 5.

sunnuntai

19. 5.

maanantai

20. 5.

tiistai

21. 5.

keskiviikko

22. 5.

torstai

23. 5.

perjantai

24. 5.

lauantai

25. 5.

sunnuntai

26. 5.

maanantai

27. 5.

tiistai

28. 5.

keskiviikko

29. 5.

torstai

30. 5.

perjantai

31. 5.

lauantai

1. 6.

sunnuntai

2. 6.

maanantai

3. 6.

tiistai

4. 6.

keskiviikko

5. 6.

torstai

6. 6.

perjantai

7. 6.

lauantai

8. 6.

sunnuntai

Keräyskohde 2024: Alvar Aallon ateljeen sisäpihan julkisivujen puuosien ja ovien restaurointi

Ateljeen puutarhaan avautuva kolmeosainen ikkunaoviryhmä ja sen yläpuoleinen puupanelointi on maalattu viimeksi laajan peruskorjauksen yhteydessä 2004. Puupintojen maalipinnassa on runsaasti halkeamia, jotka keräävät alleen kosteutta, mikä nopeuttaa pintojen halkeilua ja maalin irtoamista. On myös havaittu, että peruskorjauksessa puupinnoille määritellyksi maalauskäsittelyksi on valittu liian tiiviin kalvon muodostava maali, joka estää puun kuivumisen kastuttuaan ja näin edesauttaa puun vaurioitumista.

Kuva: Alvar Aallon ateljeen pihan puoleinen julkisivu. Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Maalatuissa julkisivuissa pintakäsittely suojaa alla olevaa pintaa, tässä paneeliverhousta. Maalauksen ikääntyessä suojaava vaikutus hiipuu ja pintarakenne alkaa vahingoittua. Toisin kuin esimerkiksi tiilen osalta vaurioituminen on hidasta ja alkuun suurin haitta on esteettinen, puu taas alkaa harmaantua ja lahota. Vaurioitumisprosessin pysäyttämiseksi puupanelointien maalauskäsittely tulisi uusia.

Maalauskäsittelyn uusiminen edellyttää vanhojen maalikerrosten ja harmaantuneen puuaineksen poistamista. Kohdissa, joissa vaurioituminen on edennyt jo pidemmälle, lahonneet puukohdat paikataan alkuperäistä vastaavalla puuaineksella. Uusi maalauskäsittely tehdään puuta suojaavalla ja kostuneen puun kuivumisen mahdollistavalla, puupanelointien ja ovien alkuperäistä maalauskäsittelyä vastaavalla pellavaöljymaalilla.

Kuva: Alvar Aalto -säätiön konservaattori Susanna Pusa ja rakennustutkija Joni Rousku restauroimassa ateljeen kadunpuoleista aitaa vuonna 2022. Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Julkisivujen puuosien ja ovien restaurointiin liittyvä keräys on päättynyt 30.9.2024.

Ateljeerakennus

Alvar ja Elissa Aalto suunnittelivat Helsingin Munkkiniemeen (Tiilimäki 20) vuonna 1955 valmistuneen rakennuksen omaksi arkkitehtitoimistokseen. Vuosikymmen oli aktiivista aikaa arkkitehtitoimistolle ja suurten toimeksiantojen takia toimisto tarvitsi lisää työtilaa. Rakennus on kävelymatkan päässä Aallon omasta talosta, jossa arkkitehtitoimisto aiemmin sijaitsi.

Rakennuksen muurimainen, valkoiseksi slammattu, suljettu toimistotalo kätkee sisäpihaansa amfiteatterimaisen puutarhan. Sen liuskekiviaskelmilla toimiston väki saattoi istuskella, kuunnella esitelmiä tai katsella valkoiseen muuriin heijastettuja diaesityksiä. Kaarevaseinäinen ateljee on rakennuksen päätila. Sen näkymät avautuvat sisäpihalle. Ateljeen korkeaan tiiliseinään kiinnitetyt vaakarimat mahdollistivat piirustusten esittelyn. Takaseinää verhoavat yläikkunoihin saakka ulottuvat köynnöskasvit, ja seinän eteen on ripustettu Aallon suunnittelemien valaisimien prototyyppejä.

Toimistotaloa laajennettiin 1962–63 rakentamalla sisäpihan korkean muurin taakse henkilökunnan uusi ruokasali, ”Taverna”, sekä toisen kerroksen toimistohuone. Laajennus tehtiin osin puurakenteisena, ja ylemmän kerroksen palkistot jatkavat ensimmäisen vaiheen piirustussalin betonirakenteiden muotoja yksinkertaisina puurakenteina.

Kuva: Näkymä Alvar Aallon ateljeesta sisäpihalle. Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Alvar Aalto johti arkkitehtitoimistoaan kuolemaansa, vuoteen 1976, saakka. Tämän jälkeen toimisto jatkoi Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon johdolla vuoteen 1994. Alvar Aalto -säätiö osti suvulta rakennuksen 17.1.1984, tontin 5.1.1987 ja käyttöirtaimiston 14.3.1995. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä Alvar Aalto -säätiö ja se on avoinna yleisölle opastetuilla kierroksilla sekä erilaisissa tapahtumissa.

Rakennuksen hoito ja ylläpito

Ateljeerakennuksen peruskorjauksen toteutussuunnittelu aloitettiin 2002 ja varsinaiset korjaustyöt tehtiin 2003–2004, arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy:n arkkitehti Eric Adlercreutzin johdolla. Tällöin sähkö- ja talotekniikka uusittiin, mutta rakennuksen alkuperäisiä, säilyneitä pintamateriaaleja ja ratkaisuja säilytettiin mahdollisimman laajasti. 

Laajan peruskorjauksen jälkeen pienehköjä ylläpitokorjauksia sekä konservointitoimenpiteitä on tehty varsinkin 2010-luvulta alkaen lähes vuosittain. Työt ovat olleet kohtuullisen pieniä sekä paikallisia, johtuen käytössä olevista resursseista. Tavoitteena on, että rakennuksia huolletaan jatkuvasti suurten peruskorjausten sijaan. Säännöllisellä ylläpidolla rakennuksessa säilyy sille ominaiset ikääntymisen merkit ja ajan myötä kerrostunut, arvokas patina.

Alvar Aallon ateljeen kunnostustöitä vuonna 2022.

Kuva: Ateljeen kadunpuoleisen aidan kunnostustöitä vuonna 2022. Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Suojelutilanne

Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä SR-1, joka kuuluu: ”Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.” Asemakaava 10328 on vahvistettu 19.12.1996.

Asemakaavan suojelua voidaan pitää riittämättömänä verrattuna esimerkiksi lähistöllä sijaitsevaan Aallon kotitaloon, joka on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Rakennuksen sisätilat ovat pääosin autenttiset ja siten ainutlaatuiset, ja tätä asemakaava ei huomioi. Alvar Aallon ateljeesta on laadittu suojeluesitys rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla vuonna 2020. Suojelu erityislailla on yksi edellytys myös kohteen mahdolliselle sisältymiselle Aallon arkkitehtuurin maailmanperintökohteen sarjaan, jonka valmistelu on vireillä. Suojeluesitys käsiteltiin säätiön hallituksessa maaliskuussa 2021 ja edennettiin Ely-keskukselle. Suojelun prosessi lausuntokierroksineen on kesken.

Kuva: Alvar Aallon ateljeen sisäpihaa. Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.