<   | tiedote 7.3.2006: Maison Carré suomalaisomistukseen | >Maison Louis Carré 1956-61 - taustaa

Maison Louis Carré 1956-61

Historiaa

Merkittävä ranskalainen taidekauppias Louis Carré (1897-1977) hankki vuonna 1955 maa-alueen Bazoches-sur-Guyonnesta, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Pariisista lounaaseen. Seuraavana vuonna hän otti yhteyden Alvar Aaltoon ja pyysi tätä uuden talonsa suunnittelijaksi. Yhteyden välitti ruotsalainen taidekauppias Gösta Olson. Herrat tapasivat kesällä 1956 Venetsiassa, jossa Aalto oli valvomassa biennaalipaviljonkinsa pystyttämistä. Siitä alkoi heidän elinikäinen ystävyytensä.

Olga ja Louis Carré muuttivat uuteen taloonsa kesällä 1959.

Louis Carrén elinaikana talossa vierailivat hänen ystävänsä ja tärkeimmät asiakkaansa. Käynti Maison Carréssa kuului myös presidentti Urho Kekkosen virallisen valtiovierailun ohjelmaan 1962.

Louis Carrén kuoleman jälkeen talo on ollut ulkopuolisilta vierailta lähes täysin suljettu. Madame Olga Carré kuoli keväällä 2002 ja talon perivät hänen sisarensa ja tämän neljä lasta. Se laitettiin myyntiin saman vuoden syksyllä.

Talo on luokiteltu Ranskassa historiallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi vuonna 1996.

Arkkitehtuuria

Maison Louis Carré on Alvar Aallon merkittävimpiä yksityistaloja. Villa Mairean tapaan se on residenssi, jossa yhdistyvät työ ja yksityiselämä. Talo sijaitsee n. kolmen hehtaarin suuruisella, etelään viettävällä tontilla. Alarinteen puolella on uima-allas ja sen huoltorakennus ja tontin sivulla autotalli.

Maison Louis Carré on valkoiseksi rapattu tiilirakennus, jonka pohjoista julkisivua hallitsee kahteen suuntaan viettävä loiva liuskekivikatto Sen muodossa voi nähdä kaukaisia viitteitä Frank Lloyd Wrightin preeriataloihin tai lounaisranskalaisiin maalaistaloihin. Sisääntulo on sijoitettu kattojen leikkauspisteeseen ja vedetty sisään. Luonnonkivet ovat paikallista hiekkakiveä, jota on käytetty myös parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Chartres`n katedraalissa.

Eteläfasadi on veistoksellinen ja sen suhteissa voi nähdä yhtäläisyyksiä mm. Muuratsalon koetaloon. Maison Louis Carré`ssa yhdistyy taitavien suomalaisten puuseppien työn jälki ranskalaishenkiseen kevyeen eleganssiin.

Talon pohjakaava on näennäisen selkeä ja solumainen, jossa eri toimintoja palvelevat huoneet on ryhmitelty keskellä sijaitsevan eteishallin ympärille. Korkean hallin vapaamuotoisen puukaton voi nähdä muistumana Viipurin kirjastosta. Tähän hengeltään lähes sakraaliin tilaan tulee niukahkosti päivänvaloa pääoven yläpuolisista ikkunoista. Eteishallin seinät ja lattia on tarkoitettu taideteosten esittelyyn.

Hallista johtavat leveät "venetsialaiset" portaat alas olohuoneeseen. Sen seinänlevyisistä ikkunoista aukeaa laaja näkymä nurmikkoiselle piha-alueelle, jota reunustaa nykyisin tiheähkö metsikkö. Aallon arkkitehtuuri johdattaa vieraat taitavasti varjosta valoon, ylemmältä tasolta alemmalle rinteen luonnollista muotoa mukaillen. Talon julkisiin tiloihin kuuluvat myös olohuoneen vieressä sijaitseva kirjasto-työhuone ja etishallin taakse jäävä ruokailuhuone.

Yksityistilat ja vierashuone on sijoitettu omaan rauhaansa talon eteläosaan. Niiden sisäänkäynti on kätketty taitavasti eteishallia jakavien "taideteosseinien" taakse. Taloudenhoitajien huoneet ovat toisessa kerroksessa.

Maison Louis Carré on Aallolle tyypillinen kokonaistaideteos. Monet pienet yksityiskohdat ja osa julkisten tilojen huonekaluista ja valaisimista on suunniteltu tätä taloa varten. Elissa Aallon käden jälki näkyy useassa kohdassa. Ja jälleen kerran Aallolle tyypilliseen tapaan piha-alue on ikään kuin sisätilan jatke: terassoidut rinteet luovat vaiheittaisen siirtymän alempana sijaitsevalle uima-altaalle ja siitä edelleen luonnontilaiseen metsään. Alkuvuosina talon seinustalla kasvoi pieni viinitarha!

Maison Louis Carrén asuinpinta-ala on n. 450 neliömetriä, josta toisessa kerroksessa sijaitsevien neljän huoneen osuus on 89 neliömetriä. Pohjakerroksen tilat ryhmittyvät solumaisesti isohkon eteishallin ympärille: olohuone, kirjasto-työhuone, ruokahuone, kolme makuuhuonetta, joista yhden yhteydessä on pieni sauna, sekä keittiötilat.

Talon monument historique classé -status ei valitettavasti koske sisustusta.

Talon kunto

Maison Louis Carré on varsin hyvässä kunnossa. Insinööritoimisto Matti Ollila on tehnyt talon kuntotutkimuksen talvella 2003. Siinä havaittiin vain muutamia korjausta vaativia kohtia, joista tärkeimpiä ovat vesikaton alusrakenteiden ja vesieristyksen sekä sähköpääkeskuksen uusiminen, julkisivujen tiili- ja puupintojen korjausmaalaus sekä uimahallin kaakelilaattojen korjaus. Alakerran sisätilat ovat lähes uuden veroiset. Yläkerran huoneet kaipaavat pintamaalausta.

Talon liittäminen kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon olisi ehkä toteutettava lähivuosina.

Ulkoalueen pitäminen kunnossa vaatii alueen ympärillä olevien aitojen pikaista korjaamista, jotta villisiat eivät enää pääsisi kaivelemaan nurmikenttiä.

Maison Louis Carré on lailla suojeltu rakennus, joten sen säilyminen on turvattu. Talo on nähtävä kokonaistaideteoksena, jonka merkitys ja arvo on arkkitehtuurin ja sen detaljien ja sisustuksen harvinaislaatuisessa synteesissä.

Lisätietoa

tiedote 7.3.2006: Maison Carré suomalaisomistukseen
tiedote 31.7.2007: Maison Louis Carré avataan yleisölle elokuussa

Maison Carré. Valokuva: Martti Kapanen. Alvar Aalto -museo