VALTIONTALON TULEVAISUUS

Alvar Aalto -seura ry:n hallitus on seurannut Alvar Aallon suunnittelemasta Valtiontalosta käytyä keskustelua. Koska näyttää siltä, että rakennuksen rakennustaiteelliset arvot sekä rakennushistoriallinen merkitys ovat jääneet käydyssä keskustelussa taka-alalle, hallitus katsoo aiheelliseksi julkituoda seuraavia historiallisia ja rakennustaiteellisia faktoja.

Alvar Aallon ehdotus ”Intra muros” valittiin toteutettavaksi vuonna 1927 ratkenneessa kaksivaiheisessa arkkitehtuurikilpailussa Jyväskylän suojeluskuntataloksi. Rakennus ajoittuu Aallon tuotannossa vaiheeseen, jolloin hänen klassiseen traditioon perustuva arkkitehtuurikäsityksensä alkoi muuttua funktionalistiseksi. Modernismin murrosta enteilevänä työnä rakennusta voidaan pitää yhtenä hänen ns. avaintöistään. Myöhemmin Valtiontalona tunnettu rakennus on myös yksi harvoista 1920-luvun pohjoismaisen klassisismin viimeiseen vaiheeseen ajoittuvista rakennuksista maassamme. Rakennushistoriallisen kiinnostavuuden lisäksi talon arvoa lisää sen paikallis-historiallinen merkitys, kertoohan se ”Suojalinnana” myös itsenäisen Suomen ensi vuosikymmeniin sijoittuvasta sotilasarkkitehtuurin sektorista.

Valtiontalon historia on täynnä erilaisia korjaustöitä – niitä kaikkia leimaa toimintojen ja käyttötarkoituksen muutoksista johtuvat väliaikaisratkaisut. Muutokset on tehty piittaamatta juurikaan rakennuksen hengestä tai sen historiallisesta arvosta. Alkuperäinen sisustus ja huonejako on lähes täysin hävitetty ja julkisivuissa tapahtuneet uudistukset ovat muuttaneet rakennuksen ilmeen.

Valtiontalon korjausta on pidettävä sekä kulttuurihistoriallisista että kaupunkirakenteellisista syistä perusteltuna. Rakennus on suojeltu Keski-Suomen ympäristöviraston antamalla suojelupäätöksellä. Se velvoittaa omistajan korjaamaan rakennevauriot sekä palauttamaan rakennuksen katujulkisivun ja ns. juhlahuoneiston interiöörin mahdollisuuksien mukaan alkuperäiseen asuunsa.

Rakennuksen entistäminen ja kunnostaminen voivat johtaa hyväänkin tulokseen, mikäli tulevalla omistajalla on halua, kykyä ja taitoa antaa rakennukselle uusi elämä. Elokuvateatteri, ravintola ja kauppahalli, siinä joitakin talon alkuperäisiä toimintoja. Voisiko näin olla myös tulevaisuudessa?

Kaupunkimme rakennuskanta on suhteellisen nuorta. Jokainen säilynyt rakennus on merkityksellinen, niin myös Valtiontalo.

Jyväskylässä 19. päivänä joulukuuta 2006

Alvar Aalto -seura ry:n hallitus
Jaakko Lovén, puheenjohtaja